keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Aleksis Kiven syntymäkodissa







Hei! Aleksis Kiven (Alexis Stenvall 1834–1872) syntymäkoti Nurmijärven Palojoella on sympaattinen retkikohde. Pieni punainen tupa ja ystävällinen henkilökunta olivat vastassa kapoisan hiekkatien varrella (Palojoentie 721). Talon ovi aukesi ilmaiseksi Museokortilla, ja alle 18-vuotiaat ovat lisäksi aina tervetulleita maksutta. Perheemme toinen aikuinen pulitti eteisessä kahden euron sisäänpääsymaksun, jonka jälkeen kiertelimme ympäri taloa. Kiinnostavimpia bongauksiamme olivat Kivelle kuuluneet henkilökohtaiset tavarat sekä vintti, jossa kirjailija kirjoitti maalaismaisemien inspiroimana. Kirjoituspöydän äärellä tuli melkein kiusaus kaivaa omat kirjoitusvälineet laukusta.










Vintistä laskeuduttuamme katsoimme kymmenminuuttisen videon Kiven elämästä. Lapsetkin hiljentyivät television äärelle. Dramatisoidussa videossa 12-vuotias poika on sekä tutustumassa kirjailijan elämään että esittää Palojoelta Helsinkiin opintojen vuoksi suuntaavaa 12-vuotiasta Aleksista. Video pysyttelee yleisellä tasolla, mutta toimi aikuisellekin hyvänä muistinvirkistäjänä. En edes muistanut Kiven päätyneen elämänsä loppupuolella Lapinlahden sairaalaan melankolia-diagnoosilla. Syyksi sisäänkirjaamiseen on mainittu myös kriitikko August Ahlqvistin suorittaman Seitsemän veljestä -romaanin lyttäyksen aiheuttama loukattu kirjailijakunnia.

Retkestä jäi vahvasti mieleen Kiven elämänvaiheisiin liittyvä epätietoisuus. Museon työntekijä ei muistanut kirjailijan kuolinsyytä, ja jälkeenpäin googlaillessani syystä ei edes ole varmaa tietoa. Myös kirjailijan mielenterveysongelmia on kyseenalaistettu. Rahankäytöltään Kivi oli ailahtelevainen. Museon työntekijä kertoi hänen tienanneen keskimäärin puusepän veroisesti, mutta koska rahaa tuli epäsäännöllisesti, oli kirjailija kovasti veloissa (jopa Snellman vippasi Kivelle). Hän sai läheisensäkin pulaan holtittomasti hoidetuilla raha-asioillaan. Toisaalta Kivi pelasti tukijansa (ja kenties rakastettunsa, sumuverho lepää tämänkin asian yllä) Charlotta Lönnqvistin torpan pakkohuutokaupalta esikoisromaanistaan saamillaan tuloilla. 








Reissu herätti myös omakohtaisia muistoja Aleksis Kiven suhteen. Lapsena väitin vanhemmilleni kivenkovaan, että pärjäisin vallan mainiosti syömällä pelkkää leipää, sillä olin lukenut Kivenkin eläneen miltei yksinomaan leivällä. Jätin kuitenkin mainitsematta kirjailijan sairaalloisuuden, joka saattoi johtua osittain yksipuolisesta ruokavaliosta. Saatan kirjoittaa ruokavalion suhteen läpiä päähäni, mutta Kivi oli tunnettu monitahoisesta askeettisuudestaan. Usein askeettisuus oli olosuhteiden pakottamaa, mutta osin myös omaa valintaa. 











Kivi tuntuu tämän päivän jälkeen entistä ristiriitaisemmalta henkilöltä. Toisaalta hän oli lempeä, toisaalta saattoi äityä fyysisesti väkivaltaiseksi. Hän oli romantikko muttei kenties koskaan konkreettisesti toteuttanut haaveitaan. Hän soimi itseään syötyään hyvin mutta saattoi juoda viinaa yltiöpäisesti. Hän ahdistui herkästi mutta lainasi rahaa eri puolilta lisäten henkistä taakkaansa. Kotiseudultaan poissa ollessaan hän haaveili synnyinseudustaan, mutta vähävaraisuudesta johtunut pakotettu maaseudulla asuminen masensi häntä. Hän oli kansan ääni, joka ei pahimmassakaan rahapulassa tarttunut muuhun kuin kirjoitustyöhön.

38-vuotiaana kuolleen kirjailijan jälkeensä jättämä kirjallinen perintö on lohdullisesti yksi varma asia arvailujen täyttämän henkilöhistorian vastapainoksi. Kuusivuotiaamme lohdutti minua yrittäessäni epätoivoisesti järjestellä jonkinlaista kuvaa kansalliskirjailijastamme, että ainakin tiedän hänestä hieman enemmän retkemme jälkeen. Se on aivan totta. Kivi tuli tutummaksi koko perheellemme. Saimme myös retkeltä inspiraation tutustuttaa lapsemme kansallisromaaniimme Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljestä -lastenkirjan avulla. 

Aleksis Kiven syntymäkoti Nurmijärven Palojoella on avoinna kesäisin ja Aleksis Kiven päivänä 10.10. Museokortilla vapaa pääsy. Katso tarkemmat tiedot museon kotisivuilta täältä

12 kommenttia:

  1. Oi, olisipa kiinnostavaa päästä käymään tuolla! <3 Mulla on heinäkuun klassikkoprojektina Seitsemän veljestä, joten siitäkin syystä kutkuttelee vielä enemmän tämä aihe. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio klassikkoprojekti! Voisi itsekin vähän syvällisemmin tutkailla Seitsemää veljestä. Näin kypsemmällä iällä voisi avautua ihan eri tavalla. Ja kannattaa ehdottomasti käydä tuolla, jos tilaisuus tarjoutuu. Pieni paikka mutta kiinnostava. :)

      Poista
  2. Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulassa on myös näkemisen arvoinen paikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuolinmökin haluan ehdottomasti myös nähdä. Veikkaan, että mökin vaatimattomuus hätkähdyttää. Kirjailijan leipä ei ole Suomessa koskaan ollut leveä, ja Kivellä se oli ennätyksellisen kapoinen. Etenkin tuotantoon suhteutettuna.

      Poista
  3. Kiitos! Olipa kivasti kirjoitettu esittely. Kauniissa maisemassa tuokin tärkeä kohde. En ole koskaan käynyt ja itse asiassa huomasin, etten muistanut itsekään Kivestä henkilönä juurikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisemat tuolla ovat tosiaankin upeat. Tuo mökki on käytännössä kokonaan entistetty (ollut välillä kauppakin, jos muistan oppaan lausahduksen oikein), mutta maisema on pysynyt samanlaisena. Oli jännä ihastella samaa maisemaa, jota Kivikin on kirjoittaessaan välillä silmäillyt (kirjoitti kylläkin suurimmaksi osaksi muualla kuin Palojoella). Tein koululaisena perusteellisen esitelmänkin Kivestä, mutta niin sitä vain asiat haihtuvat päästä.

      Poista
  4. Kiitos kiinnostavasta tekstistä ja esittelystä! Tuolla haluaisin vielä jonain päivänä käydä, samoin Tuusulassa. Itse kävin viime viikolla Topeliuksen syntymäkodissa Uudessakaarlepyyssä, ja aion siitä kirjoitella vielä blogiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuusulan kierros on itselläkin vielä edessä, toivottavasti tämän kesän aikana. Topeliuksen synnyinkoti kuulostaa kiinnostavalta. Kiva päästä tutustumaan paikkaan blogisi kautta.

      Poista
  5. Kiitos vielä kerran käynnistä ja kauniisti kirjoitetusta blogiartikkelista! Saisinko linkittää tämän blogitekstisi museomme Facebookiin?

    T: museovirkailija :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos teille mielenkiintoisesta museokokemuksesta! Kiva, jos linkitätte postaukseni Facebook-sivullenne. :)

      Poista
  6. Tervetuloa Taaborin-vuorelle, Kiven syntymämökin viereiselle kukkulalle, jossa jo 1950-luvulta lähtien on keskeytyksettä esitetty Kiven näytelmiä Kivi-juhlien toimesta. Tänä kesänä taiteilijaprofessori Atro Kahiluodon ohjaamana Nummisuutarit 13.-25.8.2016. Mäellä myös seurasaarimaisesti torppia kierreltävänä. Liput kannattaa varata heti, lisätietoja https://www.facebook.com/Kivijuhlat. Sydämellisesti tervetuloa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillä silmällä jo Taaborin-vuorelle päin katselinkin tuolla reissulla ollessani. Kiitos vielä muistutuksesta! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!