perjantai 18. maaliskuuta 2016

Viisi hauskinta kirjaa























Hei! Menneiden blogivuosien muistelu jatkuu eniten naurunpyrskähdyksiä irrottaneille kirjoilla. Aloitetaan jälleen viidenneltä sijalta.



Varsinainen talousihme oli erinomaista, kevyttä, muttei kuitenkaan ärsyttävän hattaraista kesälukemista.

'Olet oikeassa', sanon punaisena. 'On... aivan liian aikaista ajatella suhteita ja muuta. Itse asiassa se olisi kamala ajatus. Minä keskityn nyt vain uuteen työhöni. Ruoanlaittoon ja... ja... niin poispäin. Täytyykin mennä jatkamaan töitä. Kiitti yrteistä.'
'Ei mitään', Nathaniel sanoo.
'Niin. No. Nähdään.'
Pyörähdän kannoillani puristaen yrttimyttyä lujemmin käsissäni, astun muurin yli iskemättä siihen tällä kertaa jalkaani ja viiletän sorapolkua pitkin takaisin talolle. 
Olen enemmän kuin nolona. Se siitä täysin uudesta Samanthasta. 
Sai olla viimeinen kerta, kun jahtaan miestä. Vanha strategiani - tyytyminen odottamaan kohteliaasti, huomaamattomana, ja väistymään suosiolla jonkun toisen tieltä - oli miljoona kertaa parempi.




Puluboi-kirjoissa viehättävät sympaattinen pulu ja hulvaton huumori, joka kutkuttelee niin pienten kuin isojen nauruhermoja. Kirjoista löytyy vastapainoksi syvällisempiäkin teemoja.

Minä heläsin, kun Vasalalta pääsi pielu!
Ja ajattelin juuli niin kuin sinäkin, että HEE-EI, e-e-ei vasalalla ole peppua, mutta olihan sillä aivotkin ja sielu ja suu ja pää, joten oli sillä pyllykin jossain piilossa.




Odotin joka ilta pääseväni nokkelasanaisen myymäläetsivän tositarinoiden pariin ja kirja hujahtikin miltei ennätysvauhtia. 

Taiteiden yönä Akateeminen on ollut hyvinkin suosittu pistäytymispaikka... ...Kaikkialla pyöriskeli tokkuraisia novellisteja, riidanhaluisia esikoiskirjailijoita, pulskantukevia romaanintekijöitä ja kaikkia vältteleviä kustannustoimittajia. Enemmistö porukasta kahlasi oman nokkeluutensa suossa, ja siitä harvemmin kuivin jaloin selvitäänkään.
Suurin osa kirjaväestä inhoaa eniten sellaisia kirja per vuosi -tyyppejä. Niitä pidetään pyrkyreinä ja moukkina. Oikea kirjailija sitä vastoin on sellainen, että se kirjoittaa yhtä kirjaa koko elämänsä eikä sitäkään parhaassa tapauksessa valmiiksi asti. Silloin voidaan sanoa, että on menty sielu edellä ja veresliha perässä. Korkeintaan kirja per elämä - kaikki muu on teeskentelyä. 




Ozzy aloittaa kirjansa aivan alusta kertoen köyhästä lapsuudestaan monilapsisessa perheessä ja edeten vastoinkäymisten täyttämän koulutiensä kautta pikkurikolliseksi. Ensimmäinen (ja viimeinen) vankilatuomio kuitenkin johdattaa nuoren Ozzyn takaisin kaidalle tielle ja unelmoimaan muusikon urasta. Äitimuori yrittää kyllä kovasti ohjastaa poikaansa kunniallisen tehdastyön pariin, mutta kokeilut työelämässä päätyvät peräjälkeen ozzymaisen tragikoomisesti.

Ozzyn muistelmat hengästyttävät, kauhistuttavat, ällöttävät ja mikä parasta naurattavat ihan järjettömästi!




Mielensäpahoittaja on järkkymätön jääräpää, joka omaa kuitenkin selvästi hyvän sydämen ja vahvan käsityksen oikeudenmukaisuudesta. Ja ihan asiasta mielensäpahoittaja mielensä pahoittaa. Ei turhasta mielestäni laisinkaan.

Minua sinuttelevat ne jotka tuntevat minut kunnolla eli kuudesta lapsestani kolme, emäntä ennen kuin häneltä lähti puhekyky, Yrjänä ennen kuin hän kuoli ja savenvalantakurssin vetäjä Kannu-Lipasti, joka on kertakaikkisen hauska mies, jolle sallin erivapauksia.


Katso myös Viisi itkettävintä kirjaa ja Viisi kirjaa mielenterveysongelmista

Mitkä kirjat ovat saaneet sinut nauramaan?

12 kommenttia:

  1. Onpa kiva idea tämä löytöretkien teko vanhoihin postauksiin. :) Taidan lainata ideaasi myöhemmin keväällä, kun tulee yksi oman blogin merkkipaalu vastaan. :) Sophie Kinsella onkin ollut minulla tutustumislistalla, mutten ole vielä ehtinyt kokeilla. Kesän lähestyessä on hyvä poimia talteen näitä kevyempien kirjojen vinkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Listojen teko ja taaksepäin kurkkaaminen ovat mukavaa puuhaa, kiva tapa juhlistaa koittavaa vuosipäivää. Eli suosittelen pientä nostalgiamatkaa. :)

      Hieman ujostelin kirjaston romantiikkahyllylle suuntaamista mutta aivan turhaan. Kinsella oli todella positiivinen ylläri. Todellinen talousihme on oiva kirja kesän lämpöön. :)

      Poista
  2. Ihana viitosten sarja sinulla ja tämä oli hauska kirjoitus. Minuakin Mielensäpahoittaja naurattaa kovasti. Myös lukemani Ella-kirjat ovat kovasti huvittaneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielensäpahoittaja-kirjoista aika moni olisi mahtunut tälle listalle, mutta en antanut niiden kuitenkaan vallata listaa. :)

      Lastenkirjoissa on mahtavaa huumoria. Ellat, Reuhurinteet, Eemelit ja Pepit. :)

      Poista
  3. Voi miten kiva idea miettiä tällaisia viisikkoja! Sain samalla lukuvinkkejä, sillä Mielensäpahoittaja on ainoa, jonka olen lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä listoja on kiva vaikkakin välillä hieman kinkkistä koota. Ehdokkaita kun listalle olisi reilusti. :)

      Poista
  4. Anna-Leena Härkösen kolumnikirjat ovat hauskoja! Ja Guy Delislen sarjiksissa on hauskoja kohtia, varsinkin Merkintöjä Burmasta oli paikoin aika hulvaton.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon vinkeistä! Mainitsemasi ovat vielä lukematta, joten täytyypä etsiä käsiin. :)

      Poista
    2. Puluboi kirjat ihan huippuja minunkin mielestäni.Ikisuosikkejani ovat myöskin tosi hauskat Risto Räppääjä kirjat sekä Heinähattu ja Vilttitossu sarja.
      Pidän myöskin Markus Majaluoman Isä kirjoista.

      Poista
    3. Risto Räppääjät sekä Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat kestosuosikkeja meilläkin. Noita Majaluoman Isä-kirjoja pitääkin kokeilla, kiitos vinkistä! :)

      Poista
  5. Kiitos, hienoa vinkkejä! Hauska idea myös:)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!