perjantai 26. helmikuuta 2016

Viiden kirjan haaste

Hei! Päätinpä minäkin napata kiinni Viiden kirjan haasteeseen. Muiden vastauksia on ollut mielenkiintoista lukea, joten olenkin käynyt kurkkimassa kaikki bongaamani postaukset. Jos et ole vielä itse osallistunut, niin sieppaahan haaste tästä halutessasi mukaasi.




1. Kirja jota luen parhaillaan

Tällä hetkellä minulla on kesken kolme kirjaa. Kyseiset kirjat paljastavat minusta lukijana ainakin sen, että luen paljon kotimaista kaunoa. Aktiivisimmassa luennassa on Antti Holman Järjestäjä, josta on jo nyt löytynyt useita hykerryttäviä kohtia. Ennalta odotin hieman revittelevämpääkin romaania, mutta katsotaan mihin kirja vielä eteneekään. Sivuja on takana 138. Kaksi muuta kirjaa ovat Tommi Kinnusen Lopotti ja JP Koskisen Kuinka sydän pysäytetään.


2. Kirja josta pidin lapsena

Luin Neiti Etsivä-sarjan kaikki kyläkirjastostamme löytyneet osat etu- ja takaperin. Tai siltä ainakin vaikutti.


3. Kirja joka jäi kesken

Fjodor Dostojevskin Rikos ja rangaistus on teos, jota en saa luettua. Harvemmin jää kirja kesken mutta kyseinen romaani on tullut keskeytettyä sitten sitäkin useamman kerran. Nyt olen luovuttanut kirjan suhteen ja taisinpa laittaa teoksen jo kiertoonkin.


4. Kirja joka teki vaikutuksen

Umberto Econ Ruusun nimi kuljetti minut nuorena sellaiseen seikkailuun, että olin pitkään kuin halolla päähän lyöty. Victor Hugon Kurjat teki puolestaan humaaniudellaan suurimman vaikutuksen. Chimamanda Ngozi Adichien Puolikas keltaista aurinkoa hämmästytti kiehtovan kerronnan ja tärkeän aiheen yhdistelmällään.


5. Kirja johon palaan uudelleen

Olen toistellut blogissani varmaan jo lukijoiden kyllästymiseen asti, etten lue kirjoja oikeastaan koskaan uudestaan. Poikkeuksena ovat Harry Potterit, jotka luin ensin itse ja joita olen sittemmin kolunnut läpi myös lasten kanssa. Pottereiden uudelleenluku on toisaalta poistanut pelkoni, että lempikirjoihin palaaminen tuhoaisi ensimmäisellä lukukerralla syntyneen taianomaisen fiiliksen. Voi siis olla, että uskaltaudun palaamaan muidenkin lempikirjojeni pariin.

20 kommenttia:

  1. Sama juttu Rikoksen ja rangaistuksen kanssa. Luovutettu ja luovutettu eteenpäin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muiden kirjabloggaajien vertaistuki on lohduttanut asiassa, kiitos siis kommentista! :) Yllättävän monelle Rikos ja rangaistus on ollut takkuista luettavaa. Luulin pitkään, että olen suurin piirtein ainut, joka ei saa sitä luettua.

      Poista
  2. Rikos ja rangaistus on siitä rasittava klassikko, että vasta loppupuolella se alkaa olla tarinvetoisempi. Eipä se silti mikään elämäni kirja ollut... Minä taas olen jättänyt Ruusun nimen kesken useasti :) Jonakin päivänä vielä, on siihen oltava syy, miksi sitä niin monet kehuvat. Kurjat taas teki minuunkin lähtemättömän vaikutuksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelkäsin Ruusun nimen olevan jotakin todella korkealentoista, että taisin sukeltaa kirjan imuun silkasta helpotuksesta. Sitten olinkin jo kirjan pauloissa. :)

      Poista
  3. Mulla jäi Ruusun nimi kesken heti alkuunsa, huonon lukijan takia. Harmitti, kuin olisin kovasti halunnut silloin kuunnella sen. Pitäisi koittaa uusiksi erilaisella soittimella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti löydät paremman version, jotta kuuntelu onnistuu. Ruusun nimi jakaa mielipiteet mutta jos iskee niin iskee kunnolla. :)

      Poista
  4. Neiti Etsivät tuli tosiaan luettua, mikä niissä olikin... En muista enää itse tarinoita mutta muistan tarkalleen miltä kirjat näyttivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekään en muista enää yhtäkään osaa erikseen mutta kirjoista jäänyt fiilis on painunut mieleen. Varsin vauhdikkaasti Neiti Etsivä selvitteli mysteereitä. :) Täytyy tunnustaa että ennen lukupiireilyä ja kirjablogeja jumitin ihan samalla tavalla tiettyihin kirjasarjoihin tai kirjailijoihin. Kirjojen maailma on laajentunut kohdallani hurjasti blogien ansiosta. :)

      Poista
  5. Mielenkiintoisia kirjoja sinulla meneillään. Minulta jäi kesken Oksasen Norma, vähitellen luen Orasen Paasikivestä kertomaa tiiliskiveä. Iltalukemisena on Hotakaisen Elämän osa, josta kovasti tykkään. Lopotti on ostoslistalla vielä.
    Mukavia lukuhetkiä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Normaa olen harkinnut luettavaksi. Stalinin lehmät on tähän mennessä ollut minuun suurimman vaikutuksen tehnyt kirja Oksaselta. Lopotti on minulla niin alussa, etten osaa vielä sanoa oikein mitään. Takuuvarmalta tuntuu (ei yhtä makoisaa alkua makuuni kuin Neljäntienristeyksessä mutta uskon että tempaisee vielä mukaansa). Kiitos toivotuksesta ja lukuiloa! :)

      Poista
  6. Voi, Ruusun nimi kokemukseni on lähes samanlainen kuin sinulla, kun vasta lukion aloittaneena historian opettajan suosituksesta sen kirjastosta kävin lainaamassa. Se pitäisi kyllä lukea uudestaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu aina hienolta, jos joku on kokenut itselle rakkaan kirjan vahvasti. Ruusun nimi upotti seikkailuun. Tämä on yksi niistä kirjoista, jonka haluaisin ehdottomasti uskaltaa lukea joskus uudestaan. :)

      Poista
  7. Harvoin luen itsekään kirjoja uudestaan, mutta muutamia sellaisiakin tapauksia on. Olipa kiva lukea, että olet vaikuttunut Ruusun nimestä, sillä sitäkin olen miettinyt pitkään, josko siihen joskus tarttuisi. Positiiviset kommentit vahvistavat ajatusta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan, että Ruusun nimi iskisi sinuun. Vie menneisyyteen todella elävästi. Muistan vieläkin, kuinka olin kuin paikan päällä kirjaa lukiessani. Eli todella vahva suositus! :)

      Poista
  8. Kiitos! Otan tästä lukuvinkikseni ainakin Adichien.

    VastaaPoista
  9. Hauska ja mielenkiintoinen haaste!
    Sama, pienenä kaikki Neiti Etsivät ja Dana-tytöt myös:D
    Umberto Econ Ruusun nimi pitäisi minunkin lukea, eikös hän kuollut juuri äsken?
    Mukavaa alkanutta uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Umberto Eco tosiaan kuoli juuri, surullinen uutinen. Itse asiassa kirjaa lukiessani luulin sen olevan kirjoitettu aikapäiviä sitten. Olikin minulle aikoinaan ylläri, että kirjilija oli elossa ja että Ruusun nimi on kirjoitettu "vasta" vuonna 1980. Luin kirjan varsin nuorena, joten en tiedä tekisikö se enää aivan yhtä suurta vaikutusta. Uskallan kuitenkin suositella kokeilemaan. :)

      Poista
  10. Oi, olen otettu että olet lisännyt blogini sivupalkkiin siitäkin huolimatta, että blogini vain osittain sivuaa kirjoja musiikin ja leffojen ohessa. Välillä tosiaan vähän, välillä enemmän. Pitäisi yrittää kirjoittaa kaikesta lukemastaan :)

    Neiti Etsivät, check! Tosin en niin ahkera ollut, että olisin lukenut jokaikisen. Rikos ja Rangaistuksen luin loppuun..juutuitkohan sinä siihen jaaritteluun, jota jossain vaiheessa oli sivukaupalla. Aika helppo silti moneenkin kirjaan verrattuna, mutta ei se kirja pureutunut kai sillä tavalla, että siitä olisi tullut yksi tärkeimmistä kirjoista. Jaksaisikohan lukea uudestaan….

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En miettinyt hetkeäkään ettenkö lisäisi blogiasi muiden kiinnostavien kirjablogien joukkoon. :) Kirjojen lisäksi muutkin blogisi teemat osuvat ja uppoavat. :)

      Taisin juurikin vajota siinä Rikoksen ja rangaistuksen jaarittelukohdassa, tai ainakin teksti näin jälkikäteen siltä tuntui. Ehkä olisi pitänyt tehdä pieni hyppäys eteenpäin mutta luulin kirjan jatkuvan sellaisena loppuun asti. Ehkä jätän nyt kirjan kuitenkin rauhaan, jos se ei ole vielä jäänyt kummittelemaan kirjahyllyymme.

      Poista

Kiitos kommentistasi!