Verinen Aarresaari (Selkokirjahaaste)

















Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Suomentanut: O. E.  Lampén, 1909
Mukautus selkosuomeksi: Pertti Rajala
Kustantamo: Avain, 2015
Sivuja: 158
Pisteet: 2/5

Kapteeni alkoi vapista. 
Hän yritti sanoa jotain,
mutta sain selvää vain kahdesta sanasta.
'Merimiesarkku ja kartta',
kapteeni puhui.
Kapteeni toisti sanoja pari kertaa ja 
kaatui sen jälkeen lattialle.
Kapteeni oli saanut uuden halvauskohtauksen.
Tämä oli hänelle liikaa.
Kapteeni makasi kuolleena edessäni.

Hei! Päätimme ottaa osaa Tuijata. Kulttuuripohdintoja-blogin Klaaran ja Valion päivän selkokirjahaasteeseen lapsiperheen näkövinkkelistä. Silmiini osui tänä vuonna ilmestynyt selkokielinen versio Aarresaari-klassikosta. Veikkailin kirjan kiinnostavan 9-vuotiastamme mutta puolivälin paikkeilla totesimme yhdessä, että kirja voisi iskeä paremmin muutaman vuoden päästä. Aarresaari on nimittäin melko hurja ja verinen seikkailutarina. Luinkin kirjan loppuun itsekseni.

Koululaisemme kuitenkin totesi, että kirjaa tuntui mukavalta lukea. Lauseet ovat selkeitä ja katkottu lyhyiksi riveiksi. Lapsen oli ilmeisen helppo pysytellä tarinan kyydissä eikä lukiessa tapahtunut lipsahduksia väärälle riville. Helppolukuinen teksti innosti lasta lukemaan selvästi pitempiä pätkiä kerrallaan tavalliseen kirjaan verrattuna.

















Simppeli kieli jätti toisaalta kaipaamaan rehevää kuvailua ja sanoilla leikittelyä. Raa'ahko tarina tuntui entistä raaemmalta, kun tarinasta puuttui pehmentävä kuvailu ja laajempi kerronta. Selkokielen pohjana käytetty vuoden 1909 suomennos tuntui mukavan nostalgiselta mutta toisaalta modernimpi kieli olisi voinut sopia selkokirjaan paremmin.

Ensi kerran jo vuonna 1883 kirjana julkaistu Aarresaari on tarinana yhä vetreä. Jim-poika päätyy keskelle vaarallisten merirosvojen ja kunnollisten miesten taistoa löytäessään vanhan aarrekartan. Kartta johdattaa molemmat ryhmät autiolle saarelle, jossa avuttomaksi poikaseksi itsensä tunteneesta Jimistä kuoriutuu rohkea, sanojensa mittainen nuorimies. Tarina ei ole erityisen opetuksellinen, mutta hennon opin siemenen se kuitenkin sisältää. Aarresaari kuvaa, kuinka pieni tottelemattomuus voi silloin tällöin olla vain hyvästä.

Selkokirjat tulevat varmasti olemaan tulevaisuudessakin perheessämme käytössä. Yhdessä luemme jatkossakin monimutkaisempaa tekstiä rikkaan kielen tukemiseksi mutta lapsen itsenäistä lukemista ajatellen aiomme bongailla selkokirjoja. Sujuvasti etenevä teksti tuntui heti tukevan lapsen innostusta lukemiseen. Jos lapsen lukeminen tuntuu takkuiselta, kannattaakin kokeilla selkokirjaa. Selkokirja voi olla hyvä keino innostaa lapsi viihtymään pitempien tekstien parissa ja vahvistaa lapsen kuvaa itsestään lukijana.

Selkokielisiä kirjoja löytyy listattuna täältä.

Kommentit

  1. Olipa hauska kuulla nuoren lukijan kokemus! Teitte varmaan oikean ratkaisun - minustakin kirja sopii hieman vanhemmille. Teksti käypää selkosuomea nuorille ja aikuislille.

    Kiitos haasteeseen osallistumisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vielä hyödyllisestä ja tärkeästä haasteesta! Huomasin, että Aarresaari on mukana 4-6 luokkalaisten lukudiplomissa. Yhdeksänvuotiaalle tässä oli aika rajua kieltä. Vuoden, parin päästä tämä voisikin jo iskeä.

      Poista
  2. Aarresaari on tarinana tosiaan aika hurja ja raakakin, parin vuoden päästä voi iskeä uudella tavalla eikä tunnu niin pelottavalta. Kiva kuulla positiivista selkokirjoista, niiden maailma on itselleni vähän vieras mutta rivien lyhyys ja tekstin koko näyttävät kannustavilta. Mukavia lukuhetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kokeilumme selkokielisten kirjojen parissa jatkuvat varmasti. Ja ehkäpä luemme Aarresaaren joskus myöhemmin uudelleen. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Suositut tekstit