Sanomaltaan tuore Pikku Prinssi (Klassikkohaaste)















Antoine de Saint-Exupéry: Pikku Prinssi
Alkuteos: Le Petit Prince, 1944
KuvittanutAntoine de Saint-Exupéry
SuomentanutIrma Packalén
Kustantaja: WSOY, 1986 (12. painos)
Sivuja: 91
Goodreads-tähdet: ★ liked it

Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä.
- Ole hyvä... kesytä minut! se sanoi
- Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä ja oppia tuntemaan paljon asioita. 
- Ei voi tuntea muuta kuin sen, minkä itse on kesyttänyt, kettu sanoi. Ihmisillä ei ole enää aikaa tuntea mitään. He ostavat kaupoista valmiiksi tehtyjä tavaroita. Mutta kun kaupoissa ei myydä ystäviä, niin ei ihmisillä enää niitä ole. Kesytä minut, jos kerran haluat ystävän!

Hei! Tänään osa kirjabloggaajista tempaisee Klassikkohaasteella, jonka tarkoituksena on innostaa lukemaan jokin kirjaklassikko, jota ei ole häpeäkseen lukenut. Oma valintani on Antoine de Saint-Exupéryn vuonna 1944 ensimmäisen kerran julkaistu Pikku Prinssi. Pikku Prinssi on ollut jo vuosikymmenet suunnitelmissa lukea joko ranskaksi tai suomeksi. Onneksi haaste sai minut vihdoin toteuttamaan aikeeni. Samalla lapsemmekin tutustuivat tähän haikeaan mutta sanomaltaan uskomattoman tuoreeseen tarinaan.



Pikku Prinssi kertoo nimensä mukaisesti pienikokoisesta prinssistä, joka matkaa avaruuden halki tähdeltä toiselle. Matkallaan hän kohtaa eri tähtien asukkaita. Asukkaiden elämällä ei prinssin mielestä näytä olevan mitään syvempää, merkityksellistä sisältöä. Havaintonsa hän kertoo autiomaahan lentokoneellaan haaksirikkoutuneelle ihmiselle. Pikku prinssi tutustuu matkallaan siis myös Maan ja sen asukkaiden omituisuuksiin. Pikku Prinssi onkin sadun hahmoon puettu mehukas kritiikki modernista elämänmenosta, jossa raha ja kiire tallovat humaanimpia arvoja. Hätkähdyttävää, että tämä oli nähtävissä jo vuonna 1944. 

Elämänarvojen kritisoinnin lisäksi tarinasta löytyy pohdintaa rakkaudesta. Kirja on omistettu kirjailijan miespuoliselle ystävälle ja lukiessa tuli tunne, että tarina on eräänlainen sympatian ja lohdun osoitus rakkaudessa surua kohdanneelle ystävälle. 

- En ymmärtänyt silloin mitään! Minun olisi pitänyt tuomita kukkaa sen tekojen eikä sanojen mukaan. Se antoi minulle tuoksuaan ja valoaan. En olisi saanut paeta pois! Minun olisi pitänyt arvata sen pikku juonien taakse kätkeytyvä hellyys. Kukat ovat niin ristiriitaisia! Mutta olin liian nuori osatakseni rakastaa sitä.

Pikku Prinssi-kirjat on kirjastoissa majoitettu lastenkirjaosastoille, mutta moniselitteisen kerrontansa vuoksi klassikko iskee syvimmin nuoriin ja aikuisiin. 5- ja 9-vuotiaat lapsemme eivät kirjasta erityisemmin pitäneet, heistä se oli liiankin surumielinen. Kirja tuntuu kuitenkin jääneen merkillisen hyvin heidän mieleensä. Itse olen todella tyytyväinen luettuani tämän miljoonien rakastaman klassikon. Pikku Prinssin sanoma kestää aikaa. 

Tätä ensimmäistä Klassikkohaastetta emännöi Omppu, jonka Reader. why did I marry him?-blogista löytyy linkit muiden bloggaajien haastepostauksiin. Kiitos haasteen ideoineille ja toteuttaneille. Olen innolla mukana jatkossakin. 

Kommentit

  1. Olen lukenut tämän vuosia sitten, mutta minulla on kirjasta aika hämärät muistikuvat. Pidin tästä, se on jäänyt mieleen mutta tämä kyllä voisi avautua eri tavoin nyt luettuna. Kuvitus on todella kaunis ja herkkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herkkä kuvitus sopii hyvin kirjan haikeaan tunnelmaan. Pikku Prinssi tuntuu olevan täynnä eirlaisia merkityksiä ja vihjeitä. Kestää taatusti useita lukukertoja ja avautunee joka kerta hieman eri kulmasta.

      Poista
  2. Samanlaisin miettein täällä kuin MarikaOksa. Kirjan lukemisesta on jo aikaa ja muistan siitä vain vähän, luulen myös että jotain tästä sekoittuu mielessäni Richard Bachin kirjoihin. Ehkä olisi aika tutustua tähän uudelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa virkistää muistia ja lukea uudestaan. Tässä on todella paljon erilaisia mielenkiintoisia teemoja (kaipaus, kuolema, rakkaus). Vaikken täysin kirjaan rakastunutkaan, niin haaveissa on lukea tämä joskus vielä ranskaksikin.

      Poista
  3. Olen kans lukenut tän vuosia sitten ja omaksikin ostanut. Ehkä olisi aika lukaista uudelleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikken täysin kirjaan ihastunutkaan (välillä kertomukset eri tähdiltä tuntuivat hieman tylsiltä), niin teemojen ja sanoman vuoksi ehdottomasti suosittelen. :)

      Poista
  4. Tämäkin meidän kirjahyllystämme löytyy, mutta häpeäkseni on pakko tunnustaa, etten ole vielä hypännyt tarinan kyytiin (lukuunottamatta sitä kertaa, kun äiti sitä ollesani polvenkorkuinen yritti minulle tarjota). Ehkä vielä joku päivä! :D

    Ps. Ihana blogi sulla! <3 Liityin lukijaksi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista, kävinkin juuri vastavierailulla blogissasi. :) Kannattaa hypätä Pikku Prinssin tarinan kyytiin joku päivä. :)

      Poista
  5. Todellakin kestää aikaa! Kirjan kettu on ihana kaipauksen kuvailussaan (aina kun näen keltaiset pellot, tulee mieleeni sinun hiuksesi tmv. en muista enää tarkalleen), minua tämä kirja sykähdytti kovasti. Olen lukenut sen useamman kerran ja se on minulla omanakin, mutta varastoituna tällä hetkellä. Pikku Prinssi on kyllä kirja, jota en pistä kiertoon. Haluan sen kotiini, itselleni takaisin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntui että kirja olisi voitu kirjoittaa tänä päivänä, ilmankos Pikku Prinssi on klassikko. Aivan täysin en kirjaan ihastunut, mutta muutama kohta iski lujaa. :)

      Poista
  6. Minulla sama kuin Linnealla. Pikku prinssi menee nyt sekaisin juurikin tuon Bachin kanssa. Päätelmä: pitäisi ottaa ja lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Häpeäkseni en ole Bachia vielä lukenut. Ehkäpä siitä seuraava haaste itselle. :)

      Poista
  7. Olikos se Lokki Joonatan Richard Bachin kirja? Minusta se on ihan erilainen kuin tämä Pikku Prinssi. Pitäisi kyllä lukea se Lokki J uudelleen, koska siitä minulla on vain hämäriä muistikuvia enää jäljellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä kommenttiketjusta sainkin hyvän idean lukea tuon Bachin Lokki Joonatanin. :)

      Poista
  8. Samaa mieltä Pihin naisen kanssa että paremmin kirja sopii muille kuin lapsille. Kun koululaisena luin Pikku prinssin, melkeinpä ahdistuin siitä.

    Nyt sen sijaan olen tilannut sen Amazonista ranskankielisenä; saan sen runsaan viikon kuluttua.

    Innostukseni lähti Kirjapajan teoksesta Vain sydämellä näkee hyvin, johon on koottu Saint-Exupéryn kauneimpia ajatuksia.

    Postaukseni löytyy tästä linkistä:

    http://ritamentor.blogspot.fi/2015/07/kirjailija-antoine-de-saint-exupery.html

    Bachin Lokki Joonatan, jonka kommentaattorit mainitsevat, on ollut lukulistallani jo kauan. Eräs ystäväni mainitsi sen kerran, ja sanoi lukeneensa sen VIISI kertaa SINÄ VUONNA :) Kyllä alkoi kiinnostaa ! Hyvä kun muistutitte.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikku Prinssi on aika rankka kirja, käsitelläänhän tässä jopa kuolemaa (ja sivutaan itsetuhoisuuttakin). Luin tätä lapsille pienissä pätkissä ja toisena luettavana oli huumoripitoinen lastenkirja, joten tunnelma ei onneksi mennyt liian raskaaksi. Nuorille ja aikuisille suosittelen Pikku Prinssiä lämpimästi. :)

      Lokki Joonatan löysi tiensä tämän kommenttiketjun ansiosta omallekin lukulistalleni. :)

      Poista
  9. Pikku Prinssi on ihana. Minusta se ei lole asten kirja. Siinä on hyviä oivalluksia, kuten että aikuiset rakastavat numeroita. Montako kirjaa omistat? Haluamme kysymyksiimme vastauksena numeroita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On vähän hassua, että kirja on kirjastoissa lastenosastoilla. Minustakin tämä sopii paljon paremmin nuorille ja aikuisille.

      Poista
  10. Kiitos tunnelmistasi! Minulle kirja kytkeytyy isän kainalossa kuunneltuun luentaan ja boan pelkoon. Omille pojilleni sitä luin, ja silloin totesin teksin olevan ajtonta ja iätöntä, eri asioita aukeaa eri aikoina. Kokeile Vilja-Tuulia Huotarisen Kimmeliä, se on minusta tyttömoderniversio.

    VastaaPoista
  11. Minstakin tämä on aikusiten kirja. Olen ostanut tämän suomeksi, saksaksi ja englanniksi. Sen sijaan kirjasta on minulle innoittuneena kertonut eräs ranskalaisvieraamme, herravieras vielä, joka kertoi,että juuri tuota ketun ja prinssin 'kesyttämisphetta' siteerataan paljon ainakin Ranskassa hääpuheissa. Ihana kirja: Kiitos tästä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa mielenkiintoista lukea kirja eri kieliversioina. Ajattelin kokeilla joskus alkuperäisversiona, saa nähdä miten ranskani vielä taipuu. :)

      Poista
  12. Minäkin olen yrittänyt lukea Pikku Prinssiä lapsille, mutta eivät pitäneet. Enemmän tämä ihana kirja on aikuisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkään lapset eivät tälle syttyneet. Aukeaa varmasti paljon paremmin hieman kypsemmässä iässä.

      Poista
  13. Pikku Prinssi on oman lapsuuteni suosikki, sillä luin tätä koko varhaisteini-ikäni ja teini-ikäni uudestaan ja uudestaan. Aikuisenakin olen lukenut kirjan pari kertaa, viimeksi lapsilleni, jotka eivät innostuneet kirjasta.

    Lapsena tämä tuntui haikealta mutta hirmuisen kiehtovalta. Ymmärsin, että kirjallisuus voi olla tällaistakin, että selkeää saati onnellista loppua ei tarvita ja juonikin voi olla melko kummallinen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan että Pikku Prinssi olisi kolahtanut minuun kovemmin hieman nuoremmalla iällä. Nyt elämä on hieman ehtinyt opettaa, joten kirjan teemoja on jo ehtinyt elää itsekin todeksi. Kenties nuoret ja nuoret aikuiset ovat tämän kirjan osuvin kohderyhmä. :)

      Poista
  14. Mulla on tämä edelleen lukematta. Silti tunnen siitä pätkiä, osaan jopa ulkoa. Niitä taisi olla aikoinaan tokaluokan lukukirjassa. Ehkä olisi aika kuunnella kokonaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin oli kirjasta entuudestaan tuttu mm. sanonta "vain sydämellä näkee hyvin". Vaikken täysin kirjaan ihastunutkaan, niin kyllä tämä mielestäni kannattaa kuunnella.

      Poista
  15. Kiva, että joku luki myös lasten klassikon. Tosin vähän varttuneemmille lukijoille tämä varmaan avautuukin vähän paremmin, koska mitä tästä olen arvioita lukenut, niin vähän filosofisemmalta vaikuttaa kuin lastenkirjat yleensä. Mielenkiintoiselta kyllä vaikuttaa, pitäisi itsekin kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva osallistua haasteeseen ns. lastenklassikolla, sillä niin sain lapsemmekin samalla mukaan haasteeseen. Täytyy myöntää, että Pikku Prinssi valikoitui haastekirjaksi myös sen sivumäärän vuoksi. Elämäni on ollut viimeiset puoli vuotta kiireisempää kuin yleensä, joten en halunnut lisää paineita valitsemalla jotain todella haastavaa klassikkoa. Seuraavaan klassikkohaasteeseen ajattelin kyllä rohkaistua valitsemaan jonkin astetta haastavamman opuksen. :)

      Poista
  16. Minä luin tämän kirjan puoliväliin asti joskus teininä, mutta sitten en jaksanut loppuun. Täytyisi varmasti nyt ryhdistäytyä ja lukea se uudestaan kokonaan. :) Kiva, kun kävit osallistumassa ravontaan! Sinulta jäi muuten kirjasuositus uupumaan, eli jos vaikka tähän vastaat jonkun tämän hetken suosikkinne, niin olet edelleen mukana. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me luimme tämän kirjan pienissä paloissa ja toimi niin aika hyvin. Tässä tarinassa on rauhallinen tahti ja tietynlaista toistoa, joten mikään aivan helppo kirja tämä ei ole. Kirjassa on kuitenkin hyviä pointteja, joten kannatti ehdottomasti lukea.

      Hupsista tuo kirjasuosituksen unohtuminen, kävin heti lisäämässä pari suosikkiamme. :)

      Poista
  17. Voi, Pikku prinssi oli yksi lapsuuteni parhaimmista kirjoista! Tätä on kuunneltu ääneen luettuna monta kertaa ja vähän myöhemmin luin kirjan itse. Pitäisi palata tähän...

    Ihana teksti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman nuorempana Pikku Prinssi olisi varmasti iskenyt minuun lujempaa. Hämmästelin kyllä kirjan tuoreutta. Ei siis todellakaan ihme, että kirja on klassikko. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Suositut tekstit