Nautittava Susanin vaikutus


















Peter Høeg: Susanin vaikutus
Alkuteos: Effekten af Susan, 2014
Suomentanut: Katriina Huttunen
Kansi: Jussi Karjalainen
Kustantaja: Tammi, 2015
Sivuja: 426
Goodreads-tähdet: ★ really liked it

Eräänä marraskuun yönä hän menee Nyhavnin satamalaiturille kuselle. Mutta tuiskahtaa turvalleen. Samaan aikaan Nyhavnsbroenin yli tulee poliisiauto. Poliisit nostavat hänet vedestä. Hän on kaksi vuorokautta koomassa. Mutta pelastuu kuin ihmeen kaupalla. Parin kuukauden kuluttua hän sortuu pulloon uudestaan. Kaksi vuotta myöhemmin, taas marraskuussa, hän nousee satamalaiturille. Täsmälleen samaan paikkaan, kuselle, ja menee taas nurin. Mutta tällä kertaa ei tule poliisiautoa. Hänet löydetään seuraavana aamuna. Pohjasta. Länsimaalainen mies. Tulevaisuus ei ole sitä että me opimme erehdyksistämme. Se on sitä että me kiellämme niiden olemassaolon. 

Onni kävi myötä Leena Lumin arvonnassa ja valitsin houkuttavalta palkintolistalta Peter Høegin Susanin vaikutus-romaanin. Høegin Rajatapaukset on yksi kirjalempparini ja vaikka hänen romaaninsa Norsunhoitajien lapset ei puolestaan niin iskenytkään, kiinnosti Susanin vaikutus kovasti. Aivan täysosuma romaani ei kohdallani ollut mutta tarjosi runsaasti nautittavia lukuhetkiä.

Olenkohan vain sattunut törmäämään samantyylisiin kirjoihin viime aikoina vai onko teeman suhteen meneillään jonkinlainen ympäristöbuumi? Kuten suomalaiskirjailijoista ainakin Elina Hirvonen ja Jussi Valtonen, tarkastelee myös Høeg romaanissaan maapallon kestokykyä. Susanin vaikutus onkin nautinnollisesti soljuvasta kielestään huolimatta teemansa puolesta synkkä kuvaus ihmiskunnan tulevaisuudesta ja virheistä, joihin ei haluta reagoida.

Høegin kirjoista löytyy usein jotain elämää ja käsityskykyämme suurempaa. Tällä kertaa perheenäiti Susanilla (ja itse asiassa koko perheellä) on kyky avata kohtaamansa ihmiset emotionaalisesti ja saada heidät paljastamaan piilotetuimmatkin salaisuutensa. Ominaisuutensa vuoksi Susan saa harvoin olla rauhassa. Toisaalta kyvystä on ollut myös hyötyä, eikä sen kyseenalaiseltakaan käytöltä ole vältytty.

Susanin vaikutus kertoo vaikutusvallan väärinkäytöstä, ahneudesta ja sokeudesta omalle toiminnallemme. Romaani kuvaa kollektiivista syyllisyyttä, joka tekee muutoksesta niin vaikeaa. Olisi paljon helpompaa käskeä joku toinen tekemään muutos esimerkiksi ympäristölle haitallisen kulutuksen vähentämiseksi. Haluamme muutosta mutta emme halua itse muuttua.

Yli 400-sivuinen kirja hujahti nopeasti. Teksti on isokokoista, joten romaanin lukee sivumäärästä huolimatta joutuin. Tätä uskaltaakin tummasävyisestä teemastaan ja sivumäärästään huolimatta suositella laajasti. Susanin vaikutuksen parissa viihtyy.

Susanin vaikutuksen ovat lukeneet myös mm. MarikaOksa (joka viehättyi Høegin kerrontatyylistä) ja Kaisa Reetta (jonka mielestä Høegin älylliseen leikittelyyn on suunnattoman helppo lähteä mukaan).

Kommentit

  1. Voi apua kun minusta tuntuu että olen ainoa joka en pääse kirjaan kiinni ja ymmärrä sen hienoutta... Minulla on ollut kirja kesken vaikka kuinka kauan, enkä tahdo saada sitä luetuksi. Kirja tuntuu jotenkin kauhean sekavalta. Noh, ehkä annan vielä mahdollisuuden ja luen sen loppuun. Niin moni kirjaa on kuitenkin kehunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan kyllä tuon tunteen kirjan sekavuudesta. Paikoitellen piti miettiä kaksi kertaa joissakin kohdissa mutta yleisellä tasolla kirja kulki kohdallani hyvin.

      Poista
  2. Kuuntelin vasta Lumen tajun ja se oli ok, muttei niin järisyttävän hyvä, kuin muut ovat hehkuttaneet. Olen harkinnut tätä ja Rajatapaukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumen taju on minulla lukematta. Rajatapaukset on ollut minulle se koskettavin ja paras lukemani kirja Høegilta. Tämän kirjailijan teokset tuntuvat jakavan niin tehokkaasti mielipiteet, että on todella vaikea ennustaa, mikä kolahtaa juuri tiettyyn lukijaan.

      Poista
  3. Kiva, että pidit tästä :). Rajatapauksista olen lukenut kehuja viime aikoina, pitääkin ottaa se lukulistalle. Koetin alkukesästä lukea Hoegin esikoista (Kuvitelma 20. vuosisadasta) mutten päässyt alkua pidemmälle. Tuntui aika puisevalta. Ehkä Rajatapaukset veisi mukanaan paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rajatapaukset oli minulle sykähdyttävä kokemus mutta sekin on tuntunut jakavan vahvasti mielipiteet. Se eroaa aika paljon tyyliltään tästä Susanin vaikutuksesta ja ilmeisesti myös Lumen tajusta (en ole vielä lukenut) mutta mielestäni jopa hyvällä tavalla. On hieman syvällisempi muttei kuitenkaan puiseva.

      Poista
  4. Tässä on kirjailija, joka ei ole vielä tehnyt minuun vaikutusta. (Tosin olen yrittänyt vasta Lumen tajua.) Ajattelen, että syynä siihen on oma kypsymättömyyteni. Joku päivä sitten...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en ole uskaltautunut ainakaan vielä Lumen tajun pariin, sillä se on jakanut niin vahvasti mielipiteet. Jos kirja ei sykähdytä, niin kirja on joko huono tai kirja ja lukija eivät vain sovi yhteen. (Lukija on tietysti mielestäni miltei poikkeuksetta oikeassa ;)). Ja vaikka esim. Rajatapaukset oli kirja, joka teki minusta tämän kirjailijan fanin, mutta silti olen lähtenyt hänen muiden teostensa pariin varauksella. Ikinä ei tiedä, onko luvassa huti vai hitti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Suositut tekstit