Puluboi on omaa luokkaansa















Veera Salmi: Puluboin ja Ponin kirjat 1+2 (<-Adlibris)
Kuvittanut: Emmi Jormalainen
Kustantaja: Otava, 2015
Sivuja: 175+204
Goodreads-tähdet: ★ it was amazing

Telve telve. Tööt! Alvaapas, mitä pitelet juuli kätösessäsi? No voi, pehvaleena sentään, kiljaa tietysti! Tässä on kilja! Minä olen tämän kiljan Ponin kanssa kiljoittanut, sillä meistä tuli yhtäkkiä lakkaita kaveleita ja läheisiä naapuleita. Se, miten meistä tuli sellaisia, on ihmeellinen ja kaunis talina.

Hei! En ole pitkään aikaan nauranut yhtä paljon kirjan parissa kuin Veera Salmen Puluboin ja Ponin kirjat 1+2-yhteisnidettä lukiessa Puluboi-pulun hulvattomien lausahdusten siivittämänä. Lapsiltamme tämä kahden kirjan nide saa täydet pisteet (ja kuulemma mielellään vähän enemmänkin). Minulle ensimmäinen osa, Puluboin ja Ponin kirja (2012) oli mieluisampi kuin yhteisniteen toinen osa, Puluboin ja Ponin loisketiivis kirja (2013). Osia ei ehkä olisi kannattanut lukea iltasatuina putkeen, sillä kirjan huumori alkoi kohdallani menettää hohtoaan toistuvina annoksina. Lapsillemme tauon pitäminen osien välillä ei ollut kuitenkaan vaihtoehto. Paksun kirjan loppuminenkin oli heistä surullista. He olisivat jaksaneet jatkaa Puluboin seurassa vaikka kuinka pitkään. Onneksi kirjasarjan kolmas osa on jo julkaistu ja neljäskin kuoriutuu syksyllä.















Molemmissa osissa äänessä ovat vuorokappalein R-kirjainta välttelevä, bullaa rakastava ja kakkaa plötsäyttele Puluboi-pulu ja ystävää kaipaava, mielikuvitusleikkejä rakastava ja itsensä poniksi kuvitteleva Mai-tyttö. Tarina sijoittuu vahvasti Helsinkiin Kallion ja Hakaniemen maisemiin. Molemmat osat ovat kertomusta pulun ja tytön ystävyydestä sekä perhe-elämän kiemuroista. Ponin eli Main kappaleista huokuu myös surullisia sävyjä ja tunteita. Vanhemmat riitelevät ja äidin hermot ovat jatkuvasti tiukalla. Poni arvelee, että jos hän ei olisi niin kummallinen, olisi äitikin varmasti paremmalla tuulella. Ensimmäisessä osassa ollaankin huumorin lisäksi perimmäisten asioiden äärellä. Tarina muistuttaa, miten tärkeää on tuntea tulevansa hyväksytyksi ja rakastetuksi juuri sellaisena kuin on.

Ihastelimme pitkin lukumatkaa Emmi Jormalaisen humoristista ja taidokasta kuvitusta. Puluboin ja Ponin tarinaa kertova yhteinide onkin monella tapaa inspiroiva kirja. Itselle lukukokemus oli siinäkin mielessä mieluisa, että ääneen lukiessa hassun ja vitsikkään Puluboin saappaisiin uppoaa kuin väkisin. Lukiessa pääseekin revittelemään mukavasti. 9-vuotiaalle pojallemme Puluboin seikkailut ovat olleet erityisen mieluisia. Loistavaa, että on olemassa tällaisia kirjoja, jotka saavat lapset hullaantumaan kirjallisuuteen.

Kommentit

  1. Pulupoi on todellakin omaa luokkaansa, siis rakastan. Pulupoin Facesivutkin saa jatkuvasti nauramaan, mitä nerokkaita viisauksia, töltsinpöltsi. ;)

    Voi itku että livahdin eilen vessaan ja ei nähty!!! Kurjaa tuollainen läheltä piti tilanne. Toivottavasti saadaan uusi mahdollisuus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitikin heti liittyä Puluboin tykkääjäksi Facebookissa, kiitos vinkistä! :) Toivottavasti törmäillään uudestaan, olisi todella mukava moikata sinua. :)

      Poista
  2. Näin on! Ihan mahtavia ja syksyllä tulee neljäs Puluboi <3!! Meillä taisi muksut luetuttaa jo kolmatta kertaa Puluboita kirjoina. Lisäksi äänicd on todella suosittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä lapset toivoo, että alettaisiin lukea tätä heti alusta uudelleen. Taidamme kuitenkin hakea kolmannen osan lainaan kirjastosta. Äänicd iskisi varmasti myös kuin häkä, pitääpä etsiä käsiin. :)

      Poista
  3. Todella mahtavia kirjoja nämä Puluboit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Olemme vähän myöhään nämä kirjat hoksattu, mutta lapset taisivat olla juuri nyt todella sopivassa iässä näille (9- ja 5-vuotiaat). :)

      Poista
  4. Moikka kissablogin puolelta ja kiitos eilisestä seurasta :) Mulle löytyy täältä paljon hyviä vinkkeja, jäin samantien lukijaksi !

    Kivaa kevään jatkoa !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos samoin! Toivottavast törmäilemme taas joskus blogiriennoissa. Tulin heti blogiisi vastavierailulle. :)

      Poista
  5. Minä en ole lukenut vielä yhtään Puluboita, ja nyt alkaa tuntua siltä, että se seikka pitäisi korjata mitä pikimmiten!

    VastaaPoista
  6. Töttölöö vaan sullekin! Joo, Puluboit ovat kyllä ihan mahtavia. Minä ostin itselleni tämän kirjan, ja varmaan täytyy ostaa myös tuo syksyllä ilmestyvä, Puluboin ja Ponin tsompikirja. :) Näiden kanssa kyllä nauraa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Töttölöö! :) Me lähdemme metsästämään Pöpelikkökirjaa ja tuleva Tsompikirja voisi olla vaikka joululahjaksi varmaan aika mainio. Mukavaa viikkoa! :)

      Poista
  7. Postauksesi oli niin hervottoman mainioa ja Puluboi täysin tuntematon suuruus, että nappasin teoksen oitis mukaani kirjastossa käydessäni. Pläräillessä ovat nauru ja hymy olleet herkässä, Puluboin deitti-ilmoituksessakin olisi paljon opittavaa... Menee esittelyyn Junioirimurmelitriolle lauantaina ja uskon uppoavan laakista. Telve & suulkiitokset:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella ilahduttavaa kuulla, toivottavasti trio tykkää! :) Me kävimme juuri varaamassa sarjan kolmannen osan, Puluboin ja Ponin Pöpelikkökirjan, kirjastosta. Kovasti jo täällä pikkuväki odottaa Puluboin uusia seikkailuja. :)

      Poista
  8. Tämä postaus sai minut kiinnostumaan Puluboista. Se sopisi hyvin minun Lastenkirjalauantai-teemapostaussarjaani. Toki olen tästä kuullut jo useastakin eri suunnasta, mutta vasta nyt teos alkoi kiinnostaa. Etenkin kun pian ilmestyy se Tsompikirjakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen etenkin ensimmäistä osaa Puluboin ja Ponin kirjaa. Olen kuullut aikuisten tykänneen lukea Puluboita ilman lapsiakin. Eikä ihme! :)

      Poista
  9. Minäkin nyt aloitin ilman lapsia. En tuonne omaan blogiini maininnut tarkemmin, mutta taidan hankkia tämän vaarille ja lapsille, omilleni ja Suomen serkuille, kuunneltavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taitaa puolestaan viimeisin osa eli Puluboin ja Ponin tsompikirja löytyä jouluaattona pukinkontista. Veikkaan aika iloisia ilmeitä saajilla. :)

      Poista
  10. Meillä on nyt saatu Tsompikirja päätökseen, ja seuraavaksi sitten pitäisi varmaan siirtyä Pöpelikkökirjaan. Huomasin kustantajan sivuilta, että keväällä olisi tulossa ekasta osasta sellainen laitos, jossa on mukana levyllinen näytelmän lauluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsompikirja on meillä vielä lukematta, pukki taitaa tuoda aattona. Tuo lauluilla varustettu kirja kuulostaa houkuttavalta. Kävimme katsomassa Kansallisteatterin version Puluboista ja jos kipaleet ovat samoja, niin levy on mainio. Biisit soivat vieläkin hyvällä tavalla päässäni. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Suositut tekstit