lauantai 10. tammikuuta 2015

William N. päiväkirja
















Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Kannen kuva: Georges Pierre Seurat
Kustantaja: Otava, 2011
Sivuja: 159
Pisteet: 2/5

28.11.1898 Arkisessa lattaudessa elävät ihmiset eivät ajattele omaa tilaansa, he ovat hyvinvoipia ja tyytyväisiä, kun heillä on pöydässään herkullisia ruokia ja hyviä viinejä, heillä on kiiltävät vaunut ja pulskat hevoset, palvelijoita kumartelemassa, eivätkä he kanna huolta, koska heille ei edes juolahda mieleen, että toisinkin voisi olla, vaan juuri yksiulotteinen maailmankäsitys varmistaa heidän onnensa. Ehkä he selaavat sanomalehtiä ja romaaneja, käyvät teatterissa ja konserteissa ja katsovat taideteoksia, mutta tämä harrastelu on samaa pintaa, eikä taide järkytä heidän mieltään. Heillä on olettamuksiin perustuva varmuus maailman olemuksesta, mitä he eivät aseta kyseenalaiseksi katsomalla mikroskooppiin tai kaukoputkeen. He ovat surkuteltavia, mutta he ovat 'onnellisia', joten mitäpä säälimistä heissä on! Minä luulin, että tasaisessakin pinnassa voisi tulla eteen halkeama tai roso, mutta mitä vielä, näin ei noille tyytyväisille ihmisille käy. En minä kadehdi heidän vaurauttaan enkä omahyväisyyttään enkä ikinä vaihtaisi ahtaita huoneitani heidän maailmansa pahviteatteriin. 

Hei! Sain Copycat-kisasta palkinnoksi mm. pari kirjaa (kiitos vielä Amma!) ja tartuinkin heti paketista löytyneeseen William N. päiväkirjaan. Kyseinen Kristina Carlsonin Finlandia-ehdokkaanakin ollut päiväkirjaromaani on ollut aikomuksena lukea jo pitkään. Kirjapalkinto osui siis loistavasti maaliinsa.

William N. päiväkirja on osin tositapahtumiin perustuva, sillä sen pääkohdat noudattavat vuosina 1822-1899 eläneen merkittävän suomalaisen kasvitieteilijän William Nylanderin elämänvaiheita. Muutoin reilun vuoden ajalle sijoittuvat päiväkirjamerkinnät ovat fiktiota.

Nylander asui Pariisissa, joten kirjan kautta pääsee aikamatkalle 1890-luvun Ranskaan. Päiväkirjamerkintöjen kautta paljastuu kuva vaikealuontoisesta vanhasta miehestä, joka elää merkittävistä tieteellisistä saavutuksistaan huolimatta köyhyydessä ja yksinäisyydessä. Talvisin hänen pienessä asunnossaan on hyvin kylmä. Kirjoittaminenkin on miltei mahdotonta.

17.2.1899 Minä olen perin ikävä ihminen jopa omaksi seurakseni. Kun C. aikoinaan asui samassa huushollissa, juttelimme päivittäin, vaikka kumpikaan meistä ei ole puhelias, enkä minä voi sietää lörpötteleviä naisia. Minun elämääni hallitsevat a) vastahanka b) riita c) kiukku d) epäluulo. Kukaan ei rakasta minua, mutta enhän minäkään rakasta ketään. Väsyttää kovasti. Juon veteen sekoitettua burgundia. Huoneessa + 15.

Vanhan, kasvitieteelle elämänsä omistaneen, negatiivisen luonteen omaavan miehen päiväkirjamerkinnät olivat paikoin aika synkeää luettavaa. Kirjan loppupuolella aloin jo jopa hieman odotella päähenkilön kuolemaa. Aikahyppy 1890-luvun Pariisiin oli makuuni kirjan parasta antia, ympäristön kuvailua ja ajankuvaa olisin makustellut mieluusti enemmänkin. Kirjan kansi on mielestäni todella kaunis. Kannen kuvan on maalannut Nylanderin aikalainen, taidemaalari Georges Seurat. Vakavaluonteiseksi kuvattu mies hänkin.

William N. päiväkirjan on lukenut myös mm. jaana, joka piti kirjasta valtavasti.

Laitan kirjan ilmaiseksi eteenpäin sitä ensimmäiseksi kommenttiboksissa toivovalle. Valitettavasti kanteen tuli pientä nirhaumaa (näkyy kuvassa), joten aivan uudenveroinen kirja ei enää ole.

12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Laitathan Ulla osoitteesi meiliini pihinainen(at)gmail.com, niin laitan kirjan tulemaan. :)

      Poista
  2. Minullakin odottelee tämä hyllyssä lukemista. Hyvä tietää, että tapahtumat sijoittuvat Pariisiin - tämä nimittäin sopisi mainiosti haastekirjaksi sheferim-blogin Idän pikajuna-haasteeseen. Yksi houkutin lisää lukea kirja. :) Tykkäsin Carlssonin Maan ääreen kirjasta, ja hyvältä tämäkin vaikuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikkei tämä kirja kantanut kohdallani ihan loppuun asti niin se herätti kuitenkin kiinnostuksen Carlsonin muita kirjoja kohtaan. Maan ääreen houkuttaisi lukea.

      Poista
  3. Tämä oli varsin mainio tuttavuus tämä William N. Erikoinen persoona ja erikoinen elämä. Carlsson on vanginnut kirjaansa paljon mietittävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelmakseni koitui, etten pystynyt lähes lainkaan sympatisoimaan William N. hahmoa. Se teki kirjasta hieman vaisun kohdallani.

      Poista
  4. Kuulostaa ihan mielenkiintoiselta kirjalta, täytynee laittaa nimi ylös :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjassa on todella mielenkiintoisia teemoja mutta itse päiväkirjamerkinnät toistavat hieman itseään. Kannattaa kokeilla, tästä kirjasta joko tykkää kovasti tai sitten hieman pitkästyy.

      Poista
  5. Moi:) Tuohan on mielenkiintoinen kun on tositapahtumiin perustuva. Luetaan kun vastaan tulee.
    -Hellu ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! :) Tämän kirjan kautta tuli William Nylander tutuksi, en ollut häneen aiemmin törmännytkään.

      Poista
  6. Pidän tästä mielettömästi, kuten kaikista Carlsonin romaaneista. Samalla William N. päiväkirja on myös ollut minulle kovin vaikea teos: aistiassosiaatiot, itsetarkkailu, lakoniset merkinnät, takaumat - mikä on kaiken tämän merkitys? Tämä romaani sallii monia erilaisia tulkintoja ja uudelleenluentoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja herätti mielenkiinnon Carlsonin muita teoksia kohtaan, vaikka tämä William N. päiväkirja ei ns. minun kirjani ollutkaan.

      Poista

Kiitos kommentistasi!