Rakastettava Ihmepoika (annetaan rintamerkki)
Elias Koskimies: Ihmepoika
Kansi: Eevaliina Rusanen
Kustantaja: Gummerus, 2014
Sivuja: 191
Goodreads-tähdet: ★★★★ really liked it
Olenko pesäpalloilijasankaruus? En. Olenko jääkiekkokaukaloa lämivä sivukylän möhkäle? En. Olenko veren maku suussa hiihtävä nuorukainen? No en. Olenko pillurallia ajaleva pahis? En. Olenko pillurallipahiksen paras kaveri? En. Olenko pillurallipahiksen parhaimman kaverin kaveri? En.
Olenko pillurallin huumasta takapenkillä nauttiva tyttö Tamppoonin tapaan? En todellakaan. Haluaisin olla, mutten koskaan sano tätä Tamppoonille. Olenko lestadiolaispoikien kaveri? En. Olenko edes lestadiolaistyttöjen kaveri? En, mutta he ovat usein kilttejä minulle. Paitsi Jaana, joka ei enää välitä olla kiltti minulle. Olenko seurakuntanuori? En. Olenko runopoika? Olen, mutta runopojat eivät haaveile nahkalakkisista miehistä. Olenko nörtti? En. Olenko tanhuaja? En. Kanteleensoittaja? En.
Kuka helvetti minä olen? Kenen seurueeseen oikein kuulun? Kenen kanssa hengaan koulun pihalla?
Hei! Elias Koskimiehen Ihmepoika on haikea mutta samalla humoristinen kertomus siitä, millaista oli olla erilainen 80-luvun Suomessa. Ja vieläpä maaseudulla. Se ei ollut helppoa. Eikä ole valitettavasti varmasti vieläkään. Ihmepoika peilaa erilaisuutta niin ulkoiseen kuin oman perheen sisäiseen maailmaan. Miltä tuntuu ja mitä seuraa, kun itseään täytyy piilotella jopa kotona?
Ihmepoika kertoo yläasteikäisestä, pienikokoisesta pojasta, joka viihtyy parhaiten tyttöjen seurassa mutta haaveilee romanttisesti kylän pahiksesta, Pökäleestä. Poika on lutviutunut kaveriporukoissa olemalla herättämättä liikaa huomiota. Kun nuoren miehenalun isä kuolee äkillisesti, tuntuu kaikki murtuvan ympäriltä. Nyt hän on joka tapauksessa merkitty, ikuisesti erilainen isätön poika. Olisiko vihdoinkin aika olla rohkeasti oma itsensä?
 |
| Elias Koskimies Helsingin Kirjamessuilla |
 |
| Haluatko toisen rintamerkeistä? |
Minulla tämä odottaa juuri lukuvuoroaan, katsotaan missä vaiheessa ehdin kirjaan tarttua. En itse asiassa edes aikonut lukea tätä, mutta sitten kirjaston uutuushyllyssä se minun nimeäni huusi ja lainaan pääsi. :D Rintamerkkiä en nyt pyydä itselleni, kun en edes vielä tiedä, miten merkkien tekstit liittyvät tarinaan. :)
VastaaPoistaKirjassa on todella tärkeä teema ja tarina tempaa mukaansa, kannattaa siis ehdottomasti lukea. :)
PoistaMinä odottelen vielä kirjaa kirjastosta positiivisin odotuksin. Jos persoonasta ja esiintymisestä ja bloggaajakollegoiden kehuista on jotain mahdollista päätellä, veikkaan pitäväni tästä kirjasta kovasti. :)
VastaaPoistaHyviä tulevia lukuhetkiä! Ainut mitä jäin kaipaamaan, oli pidempi aikajana tapahtumille. Jäi nälkä nähdä eteenpäin. Onneksi Koskimies on hieman lupaillut jatkoa. Luen ehdottomasti mahdolliset tulevatkin osat. :)
PoistaTämän kirjan vahvuus on herkullinen teksti. Ja tuo tolppakorkokenkien tarina on mainio. Kirja on myös kertomus oman identiteetin kasvusta ja kehittymisestä, huolimatta siitä, että silloin kaikki oli vastaan ja kaikkia piti vastustaa. Mummo oli ihanan hyväksyvä ja kannustava. Yksikin kannustava aikuinen nuoren elämässä voi kannatella nuorta elämäntaipaleella :)
VastaaPoistaTodellakin totta että yksikin hyväksyvä aikuinen on lapsen ja nuoren elämässä kullanarvoinen. Kunpa kaikilla olisi edes se yksi.
PoistaEi ole totta! :D
VastaaPoistaMinä yritin viikko sitten askarrella itelleni Aivo sulaa -rintamerkkiä, koska se oli minusta hauska idea. En onnistunut ja se oli siskon mielestä hyvä ajatus, koska ko. merkki olis kuulemma joo ihan creepy ja tekis minusta lähes stalkkerin! :D Ja nyt saan kuulla, että tällaisia oikeasti on!! Voi mahtavuutta! :D
En kehtaa pyytää merkkiä, koska sain jo sen chilin. :)
Mutta nyt luen sun postauksen, ensin piti saada kommentoida tämä asia ;)
No niin. Olen iloinen, että pidit kirjasta. :)
PoistaKieltämättä se koulumaailma tuntui melko hurjalta, mutta toisaalta eipä ne meidänkään koulun "pahikset" mitään pulmusia olleet. Oli myös joku pariskunta, jonka toinen osapuoli kävi amista, mutta tuli aina välitunneiksi imuttelemaan (tai mälläämään, kuten silloin sanottiin) tyttöystävänsä kanssa.
Jos et kauheasti pyristele, niin laitan sinulle Aivo sulaa-rintamerkin tulemaan. Tiesinkin että pidit kovin kirjasta, joten mietinkin, onko sinulla jo rintamerkkiä. Kiva aikaansaada sinusta lähes stalkkeri! ;) Itse olen samanmoinen Jet'amee-merkki rintapielessä. Ja tosiaan ehkä aika kultaa muistot omista kouluajoista. :)
PoistaNo en pyristele :)
PoistaKiitos!!
Kirja tuntuu niin hyvältä, että taidan tarttua siihen sopivan tilaisuuden tullen!
VastaaPoistaVaikkei tämä kirja noussut aivan huipulle tämän vuoden lukukokemuksissa, niin varsin näpsäkkä kirja tärkeästä aiheesta. Ja kirjan murre on todella herkullista. :)
PoistaHei, sinulle on haaste blogissani :)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaTämä on niin, niin ihana teos!
VastaaPoistaPs. Kiitos viimeisestä :)
Tämän kirjan kyllä hotkaisi! Kiitos sinulle, toivottavasti nähtäisiin taas pian. :)
PoistaKaipa tämä on ihan pakko laittaa varaukseen, kun joka suunnassa kehutaan ja kirja itsessäänkin kiinnostaa ;-)
VastaaPoistaEhdottomasti lukemisen arvoinen kirja. Jäin kylläkin kaipaamaan hieman pidempää aikajännettä, nyt kirjassa pysytellään pitkälti yläasteiässä. Odotankin mielenkiinnolla jatkoa tarinalle. :)
Poista