Jos vielä jään (annetaan pokkari+leffalippu)






















Gayle Forman: Jos vielä jään
Alkuteos: If I Stay, 2009
Suomentanut: Ulla Selkälä
Kustantaja: WSOY, 2014 (1. painos 2009)
Sivuja: 214
Goodreads-tähdet: ★ liked it
(Kiitos pokkarista ja leffalipuista SF Film Finland Oy:lle)

Minut on kytketty jälleen hengityskoneeseen ja luomeni on teipattu. En edelleenkään käsitä tuota teippijuttua. Pelkäävätkö lääkärit, että voisin herätä kesken leikkauksen ja kauhistua skalpelleja ja verta? Ikään kuin sellaiset pikkujutut enää hetkauttaisivat. Kaksi hoitajaa - se, joka on määrätty huolehtimaan minusta, ja hoitaja Ramirez - tulevat sänkyni luo ja tarkkailevat monitoreja. He huutelevat kuorossa numeroita, jotka ovat minulle jo yhtä tuttuja kuin oma nimeni: verenpaine, happisaturaatio, hengitystiheys. Hoitaja Ramirez näyttää aivan eri ihmiseltä kuin se nainen, joka tuli osastolle eilen iltapäivällä. Meikki on karissut ja hiukset ovat lätsähtäneet. Hän näyttää siltä kuin nukahtaisi seisaalleen. Hänen vuoronsa loppuu varmaan pian. Häntä tulee ikävä, mutta olen iloinen, että hän pääsee pois luotani ja pois tästä paikasta. Minäkin haluaisin. Luulen, että se on vain ajan kysymys - kunhan keksin, miten voin hellittää otteeni elämästä.

Hei! Gayle Formanin kirjoittama Jos vielä jään oli mielestäni kirjaversiona pikkuisen parempi kuin R. J. Cutlerin ohjaamana samannimisenä elokuvana. Mutta vain pikkuisen. Hotkin mukaansatempaavan pokkarin ahnaasti, mutta silti ennakko-odotukseni 5.9. ensi-iltansa saaneelta leffalta olivat superalhaiset mm. Hesarin arvostelun vuoksi. Mutta hei, minusta Jos vielä jään olikin ihan kelpo nuortenleffa. Ja vibat leffan jälkeen katsomossa antoivat viitteitä samansuuntaisista ajatuksista myös muun yleisön parissa.

Jos vielä jään kertoo 17-vuotiaasta Mia Hallista (Chloë Grace Moretz). Mia on intohimoinen sellonsoittaja eikä todellakaan lukeudu lukionsa cooleimpien tyttöjen joukkoon. Silti yksi koulun suosituimmista pojista, bändissä laulava ja kitaraa soittava Adam (elokuvassa mielestäni onnistuneimman hahmon luonut Jamie Blackley), iskee silmänsä häneen. Adamia vie maailmalle bändin suosio ja Mia puolestaan haaveilee opinnoista Juilliardissa aivan toisella puolella maata. Ristiriitoja ei siis suhteesta puutu. Yhtenä talvisena päivänä tapahtuu kuitenkin kaiken muuttava auto-onnettomuus, joka uhkaa erottaa parin lopullisesti.

Minua niin pokkarissa kuin leffassakin kiinnosti erityisesti kurkistus musiikin maailmaan. Mian tuntema intohimo musiikkia kohtaan sai minut suremaan sitä, etten ole itse koskaan tarttunut selloon. Tarinassa kuvattu traaginen onnettomuus ja sitä seuranneet menetykset puolestaan saivat huomaamaan, kuinka hyvin asiat omassa elämässä ovatkaan. Välillä hyppiminen nykyhetkestä takaumiin sekoitti elokuvan rytmiä mutta siihenkin tottui lopulta. Intensiteetti pysyi yllä onnistuneesti aivan leffan viime sekunneille saakka. Antaisin leffalle kelvot pisteet 3,5/5. Jos saat perheen teinin kanssasi leffaan, tämä voisi olla hyvä yhteinen kokemus.

Kirjaa ja leffaa on verrannut myös ainakin Norkku.

Jos haluat tämän kerran luetun pokkarin ja Jos vielä jään-leffaan kaikissa Suomen Finnkinoissa käyvän leffalipun, niin vinkkaahan asiasta kommenttiboksiin. Laitan setin tulemaan sitä ensimmäisenä toivovalle.

Kommentit

  1. Vastaukset
    1. Hei! Lähetätkö osoitteesi meiliini pihinainen(at)gmail.com, niin laitan setin tulemaan. :)

      Poista
    2. Kirja & leffalippu tulivat tänään jo perille, kiitos tuhannesti! :)

      Poista
    3. Mukavaa että setti löysi perille. Hyviä luku- ja leffahetkiä! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Suositut tekstit