sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Kipeänkaunis Purkaus


















Anna-Kaari Hakkarainen: Purkaus
Kansi: Markko Taina
Kustantaja: Tammi, 2014
Sivuja: 250
Goodreads-tähdet: ★ really liked it

Miten monet kerrat Kjarri oli miettinyt lähtöä. Miten helppoa se olisi, tehdä samalla tavalla kuin Birk. Ottaa yksi veneistä ja ajaa mantereelle. Liftata kaupunkiin, vuokrata säästöillä huone. Tai hän voisi yrittää saada jonkun pihanperän tyhjän vajan ja jatkaa eläinten täyttämistä siellä. Ainahan niitä tarvittiin. Kouluihin ja yliopistolle ja tutkimuskäyttöön ja takkojen päälle ja metsästysmajoille. Miten helppoa olisi lähteä ja aloittaa alusta. Odottaa, että uusi rakkaus kävelisi vastaan. Alkaa opiskella, tehdä kaikki se, mistä oli haaveillut. Kaikki se, minkä Birk oli tehnyt. 
Ei se ollut helppoa. Se oli mahdotonta. Rakkaus pesi hänessä kuin tauti.

Hei! Voitin Ullan Luetut kirjat-blogista (kiitos vielä Ulla) Anna-Kaari Hakkaraiselta tänä vuonna ilmestyneen Purkaus-romaanin. Ja hyvä että voitin, sillä pidin tästä luonnon armoilla olevalle islantilaiselle saarelle jumiutuneesta rakkaustarinasta. Haluan saattaa kirjauutuuden myös eteenpäin, joten jos haluat tämän uudenveroisen Purkauksen, niin mainitsehan asiasta kommenttiboksiin, niin laitan kirjan ilmaiseksi tulemaan.

Purkaus on kahden veljeksen, Kjarrin ja Birkin, sekä heidän yhteisen mielenkiintonsa kohteen, Vigdiksen, tarina. Kolmikko on kasvanut lapsesta asti kiinni toisiinsa. Ystävysten erottamiseen vaadittaisiinkin jotain suurta, jotain todella raastavaa ja rikki repivää. Toisaalta etenkin Kjarri haluaisi irrottautua pakkomielteen piirteitä saavasta kolmiodraamasta muttei pysty. Kolmikon ihmissuhdekuvioihin oman taustansa tuo aina sisimmässä mukana kulkeva suhde vanhempiin. Oman vanhempansa hylkäämälle hylkäys rakkaussuhteessa voi olla perustoja ravisteleva katastrofi.

Anna-Kaari Hakkarainen vie lukijansa uskottavasti eristäytyneen saaren tunnelmaan. Kirjaa lukiessa voi miltei tuntea mereltä puhaltavan tuulen ja kuulla lunnien ääntelyn. Kirjan suljettuani tunsin pientä kaipuuta tarinan maisemiin. Hakkaraisen kaunis kieli välitti hyvin rakkauteen ja saarelle vangiksi jääneen ihmisen tunteita. Tarinasta löytyy muutamia hienoja vertauskuvia niiden silti olematta liian ilmiselviä ja tyrkyttämättä itseään. Purkaus oli kipeänkaunis kirja, joka saa minut varmastikin tarttumaan myös kirjailijan esikoisteokseen Verkkoon.

Purkauksesta ovat postanneet myös mm. Omppu (joka koki kirjan sisältävän epäjohdonmukaisuuksia mutta piti siitä silti kovasti), Pirjoliisa Lauren (jonka mielestä kirjassa oli hähmäinen loppu) ja Jonna (jonka mielestä kirjassa pinnan alla kytee, mutta silti tunnelma on ihastuttavan viipyilevä).

8 kommenttia:

  1. Kiinnostaa kyllä! Joudut varmaan arpomaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olit eka kommentoija joten Purkaus lähtee sinulle Saara. :) Laitatko osoitteesi meiliini pihinainen(at)gmail.com niin laitan kirjan tulemaan. :)

      Poista
  2. Onpa tosi mielenkiintoisen oloinen kirja! Täytyy laittaa nimi muistiin, jos tämä tulisi vaikka kirjastoreissulla vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirja olisi voinut mennä ohi, jos en olisi voittanut sitä arpajaisista. Mutta onneksi ei mennyt. Kirjassa katsotaan asioita kolmen ihmisen vinkkelistä, mikä muistuttaa mukavasti, ettei toisen ihmisen ajatuksia todellakaan pysty lukemaan.

      Poista
  3. Tämä on minullakin lukulistalla, kantta myöten kiinnostavan oloinen tapaus :) Kuvasi on ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsin tästä kirjasta aika paljonkin. Kansi on minustakin hieno, suorastaan huumaavan sininen. Oli hauska ottaa kuva Uunisaaressa ja olla hetki kirjan tunnelmissa. :)

      Poista
  4. Tämän kirjan minäkin aion lukea, kun vain ennätän. Islantiin sijoittuva kirjallisuus kiinnostaa kovasti, ja olen kuullut kirjasta hyvää. Positiivinen arviosi nosti Purkausta nyt lukupinossani pykälän verran ylöspäin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuntuu että tämä voisi hyvinkin olla sinun kirjasi. Hakkaraisen kieli on kaunista ja lähes taikoo lukijansa islantilaisen karun luonnon keskelle. Purkaus on jakanut mielipiteitä, itse pidin ja se jätti minut kutkuttavasti pohtimaan juttuja jälkeenpäin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!