sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Viimalta maistunut Nälkävuosi

















Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Kansi: Elina Warsta
Kustantaja: Siltala, 2012
Sivuja: 139
Goodreads-tähdet: ★ really liked it

Aurinko pysyy harmaan verhon takana koko matkan. Tullaan peltoaukealle. Lumen peittämät puut heittävät sen reunoille harmaan varjon, kuin rajan kuolleiden ja elävien maan välille. Marja ei enää luota tuohon rajaan. Varjo haalistuu ja haalistuu, kunnes se ei pysty pitämään valkoista autiutta rajojen sisäpuolella, vaan kaksi maailmaa muuttuvat yhdeksi. 

Hei! Aloitin Aki Ollikaisen Nälkävuoden lukemisen jo kerran aiemminkin, mutta sillä kertaa en päässyt alkua pitemmälle. Nyt ylitin alun kynnyksen ja huomasin eläväni vahvasti mukana yhden köyhän perheen mukana 1800-luvun suurissa ja raskaissa nälkävuosissa.

Kirja alkaa tilanteessa, jossa perheen on pakko jättää kulkutautiin sairastunut isä kuolemaan kotipirttiin ja paeta ruuan loputtua. Marja-vaimoa vie enää eteenpäin lasten, Mataleenan ja Juhon, säilyttäminen hengissä. Koko perhe on kuitenkin aliravitsemuksen uuvuttama ja helppo uhri kulkutaudeille. Alkaa epätoivoinen pako kohti elämän mahdollisuutta kuoleman seuratessa perässä ja saavuttaessa joka askeleella. Päätyykö tämäkin perhe yhdeksi unohdetuksi uhriksi tragediassa, jota olisi voitu ainakin lieventää toimimalla nopeammin avun saamiseksi?

Aki Ollikainen kuvaa kirjassa raadollisesti, miten ihminen toimii katastrofitilanteessa. Oman selviytymisen varmistaminen tuo esiin ihmisen julmimman puolen. Onneksi edes lapset saavat osakseen sääliä. Ollikaisen viileä mutta kaunis kieli sopii hyvin kuvaamaan pakkasen keskellä taistelevien ihmisten epätoivoa. Tekstistä huokuu kylmyys ja viima. Ja lopulta kauan odotetun kevään karuus ja kauneus.

Itse olisin toivonut kirjan menevän vielä syvemmälle katastrofiin johtaneiden syiden käsittelyssä. Aika lyhyeksi jäävä kirja ei ehdi kieputella asioita ja sitä, miten näin pahaan tilanteeseen päädyttiin. Toisaalta kirja antaa tilaa kokea tragedia yhden perheen silmin. Nälkävuoden luettuaan on ainakin hetken kiitollinen siitä, että ruokaa riittää nälän taltuttamiseen. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja.

Nälkävuodesta on kirjoitettu myös mm. näissä blogeissa: Luettua elämää (jossa toivotaan jokaisen suomalaisen lukevan Nälkävuoden ja kulkevan uskomattoman matkan Marjan mukana), Anna minun lukea enemmän (jossa kirjassa kuvattu senaattorin näkökulma tapahtumiin koettiin lyhyytensä vuoksi etäiseksi mutta kirja silti kokonaisuutena riipiväksi), Reader, why did I marry him? (jossa pohditaan mielenkiintoisesti Ollikaisen suorasanaisia seksuaalisia kuvauksia ja kirjassa esiintyvää seksuaalista alistamista) ja Eniten minua kiinnostaa tie (jossa kirja koettiin lyhyestä mitastaan huolimatta täydeksi).

22 kommenttia:

  1. Mielestäni tämä on ihan huikea kirja. Luin kirjan kahdesti peräkkäin, koska ensimmäinen lukukerta oli niin voimakas ja toinen jännästi samalla kertaa syvensi ja etäännytti lukukokemusta. Väkevä ja kokoaan suurempi romaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan loppupuolella ajattelin että uudelleenluku voisi tuoda lisää syvyyttä lukukokemukseen. Kuten Suketus postauksessaan totesi, Nälkävuosi on rankasta aiheestaan huolimatta jopa kaunis kirja. Aivan huipulle tämä lukukokemus ei kohdallani yltänyt mutta korkealle kuitenkin.

      Poista
  2. Tämän kirjan kyllä voisi lukea toistamiseenkin. Voisi olla jopa maratonikirja...hmm.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Nälkävuosi kestää varmasti uudelleenlukemisen. Voisi olla hyvällä tavalla vahva kokemus maratonilla kerralla luettuna.

      Poista
  3. Pitää laittaa harkintaan ensi maratonille, vaikka ei tämä kyllä mielestäni kesäkirja olekaan, huisin synkkä aihe... mutta toisaalta onko se sitten syysmyrskyjen tai talvipakkastenkaan kirja, jos vaan synkistää entisestään ;) Jossain välissä pitäisi kyllä tämä lukea, olen aiemminkin sitä sillä silmällä katsellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nälkävuosi sopi yllättävän hyvin tähän sateiseen ja viileään alkukesään. Hytisytti sopivasti. Hellesään kirjaksi en ehkä kuitenkaan uskaltaisi suositella. Toisaalta luin esim. Joel Haahtelan Lumipäiväkirjan keskellä kauneinta kesää aikoinaan ja upposi täysillä. Taidankin olla säästä riippumaton lukija. :)

      Poista
  4. Pitäisikin lukea tämä vihdoin. Taidanpa laittaa varaukseen saman tien. Kiitos muistutuksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti lukea vaikka rankka onkin. Ei ehkä mikään perinteinen kesäkirja mutta jos se ei haittaa niin eikun lukemaan!

      Poista
  5. Haluaisin lukea tämän uudestaan ja hankkia omaan hyllyyn. Minua paleltaa aina, kun ajattelen tämän kirjan tarinaa. Vielä enemmän kylmää, kun pysähtyy miettimään, että niin raaka aika oikeasti on ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjasta tosiaan tuntui kuin hohkaavan kylmyys. Kirja herätti myös ajattelemaan, teenkö tarpeeksi nälästä juuri nyt kärsivien hyväksi. Täytyy tehdä enemmän.

      Poista
  6. Upea kuva! Minulle jostakin syystä Nälkävuosi jäi hyvin valjuksi lukukokemukseksi. Luin sen junassa väsyneenä eli ehkäpä pitää antaa sille joskus toinen mahdollisus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pääsin tunnetasolla kyytiin vasta tällä toisella yrittämällä. Tällä kertaa elin elämästä taistelevan perheen mukana. Aivan vavahduttava lukukokemus ei kuitenkaan ollut, joten sen vuoksi Nälkävuosi ei yltänyt lemppareitteni tasolle. Aiheensa puolesta mahdollisuuksia olisi ollut tajunnanräjäyttävään kirjaan.

      Poista
  7. Nälkävuosi on todella hieno kirja - niitä kirjoja, joita ei hehkutettu turhaan! Ehdottomasti luen tämän ainakin toisen kerran vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tämä ei jostain syystä aivan noussut huipulle, ehkä olin kuullut kirjasta liikaa entuudestaan. Puhtaalta pöydältä ilman ennakko-odotuksia kirjan teemakin olisi jo tehnyt todella ison vaikutuksen. Olisin halunnut pitää Nälkävuodesta vieläkin enemmän. Ei aivan räjäyttänyt pottia kohdallani mutta hieno kirja silti.

      Poista
  8. En ole Nälkävuotta lukenut, mutta se kiinnostaa minua kovasti. Ehdottomasti aion tämän jossain vaiheessa lukaista. Kiitos siis kirjoituksestasi, joka toimi samalla muistuttajana tästä kirjasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti lukea. En tiedä oliko minulla Ollikaisen kielen kanssa pientä totuttelua, kun en ihan heti päässyt kirjan mukaan mutta sitten kun pääsin niin oli koskettava kyyti.

      Poista
  9. Niinpä. Tämän luettuaan omat ongelmat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin!
    Totta tuokin, että taustat ym jäävät aika suppeasti esitetyissä sivumäärän vuoksi. Jos tätä historian ajanjaksoa ei tunne, on vaarana, että historiallinen tausta jää jotenkin irralliseksi. Mutta muuten, hieno teos kertakaikkiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta minua olisi ehkä kauhistuttanut tarttua monisatasivuiseen teokseen, joka käsittelee suuria nälkävuosia. Mutta silti jäin kaipaamaan enemmän syvyyttä juuri osioilta, jotka käsittelivät maamme johtajien toimintaa ja päätöksiä noina vuosina. Mutta Marjan taistelu lapsineen tuntui ytimissä. Nälkävuosi-kirja oli mielestäni taidokas pieni romaani ja tuntuu samalla herättelevältä muistomerkiltä nälkävuosien uhreille.

      Poista
  10. Tämä oli aivan uskomaton esikoinen, niin väkevä ja taidokkaasti kirjoitettu - ehdottomasti yksi ilmestymisvuotensa parhaista. Odotan innolla, mitä Ollikainen seuraavaksi kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan täysillä en Nälkävuoteen rakastunut mutta todella tärkeä kirja aiheensa puolesta. Ollikaisen tulevat teokset kiinnostavat ehdottomasti, mielenkiintoista nähdä mistä hän seuraavaksi kirjoittaa.

      Poista
  11. Jos suurten nälkävuosien syyt kiinnostavat, kannattaa lukea "Jumalan vihan ruoska - Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697", kirjoittajana Mirkka Lappalainen. Väkevää luettavaa analyyttisemmalla otteella. Mutta Ollikaisen teoskin on todella hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiinnostavasta kirjavinkistä! Teema on kiinnostanut jo pidempään joten laitoin tietokirjan heti varaukseen. Lappalaisen teos vaikuttaa suht helposti lähestyttävältä eikä ole lannistavan massiivinen sivumäärältään.

      Poista

Kiitos kommentistasi!