perjantai 13. kesäkuuta 2014

Kesäkirjana maistunut uusin Bridget Jones


Helen Fielding: Bridget Jones - Mad about the Boy (<-Adlibris)
Alkuteos: Bridget Jones - Mad about the Boy, 2013
Kansi: Suzanne Dean
Suomentanut: Annika Eräpuro
Kustantaja: Otava, 2014
Sivuja: 441
Pisteet: 4+/5

'Sinulla on kivat silmälasit.'
'Kiitos', lausahdin sulavasti. Laseissa on rajattomat linssit, joten näen niillä normaalisti ja pystyn myös lukemaan. Olin päättänyt pitää niitä päässäni koko ajan, ettei hän huomaisi minun olevan niin vanha, että tarvitsen lukulasit.
'Voinko riisua ne?' hän kysyi tavalla, joka sai minut hetkeksi luulemaan että hän puhui... vaatteistani. 
'Mikäs siinä', sanoin, ja hän riisui lasini ja laski ne baaritiskille ohimennen kättäni hipaisten ja silmiini katsoen.
'Olet paljon kauniimpi kuin profiilikuvassasi.'
'Roxster, minun profiilikuvani esittää munaa', sanoin ja ehdin jo ryystää viiniä, ennen kuin muistin että minun piti ensin nojautua taakse ja hivellä viinilasin jalkaa kiihottavasti.

Hei! Helen Fieldingin luoma Bridget Jones on todellakin täällä taas. Olen aikoinani hihitellyt kahdelle aiemmalle kirjasarjan osalle ja uusinta osaa lukiessa tuntui kuin olisi nähnyt tuttua ihmistä pitkästä aikaa. Bridget mokailee yhä sympaattisesti ja on suloisen epätäydellinen kuten ennenkin. Aivan yhtä hihityttävä Bridget Jones - Mad about the Boy ei mielestäni ollut aiempiin osiin verrattuna, sillä nyt mukana on myös äitiyden mukanaan tuomaa vastuuta ja menetetyn ihmisen kaipuuta. 

Kirjassa löydämme viisikymppiseksi ehtineen Bridgetin elämäntilanteesta, jossa hän on joitakin vuosia aikaisemmin menettänyt aviopuolisonsa Markin traagisesti ja on leskeytymisen myötä omistautunut lapsilleen ja vain selviytymään surusta. Bridgetin ystävät ovat kuitenkin sitä mieltä, että hän on surrut riittävästi ja hänen on aika löytää uudelleen oma naiseutensa ja tie rakkauteen. Myös Bridget havahtuu yksinäisyyteensä.

Kello 21.15 Lapset nukkuvat ja talo on pimeä ja hiljainen. Voi luoja, olen niin yksinäinen! Kaikki muut Lontoossa nauravat iloisesti ystäviensä kanssa ravintoloissa ja menevät sitten kotiin harrastamaan seksiä.

Kello 21.25 Kuules nyt. On ihan ok olla yksin lauantai-iltana. Siivoan vain portaikon alla olevan komeron ja nousen sitten kuntopyörälle.

Kello 21.30 Tai ehkä en. 

Bridget päättääkin ryhdistäytyä kaikilla elämänalueilla. Hän tutustuu sosiaalisiin medioihin, rekisteröityy erilaisille nettideittailupalstoille, aloittaa (jälleen) laihdutuskuurin ja alkaa vihdoinkin kirjoittaa pitkään aikomuksen tasolla ollutta käsikirjoitusta. Bridgetin tuntien asiat eivät aina mene kuitenkaan suunnitelmien mukaan. Miten esimerkiksi hankkia parisuhde, kun kaikki tuntuvat arvostavan nuoruutta? Paitsi nuoret miehet. Olisiko Bridgetistä siis puumaksi? Vai tunteeko nuoren puolison rinnalla itsensä vain entistä vanhemmaksi? Yksi on varmaa, tylsyys on ohi niin Bridgetin elämässä kuin kirjaa lukevalla.

Kirjasta on postattu myös mm. Kirjan jos toisenkin-blogissa, jossa ihmetellään, miksi Bridgetiä aiemmissa elokuvissa esittänyttä Renée Zellweger ei mainita kirjan kiitoksissa, vaikka muut elokuvien päähenkilöt mainitaan. Kiinnitin samaan huomiota itsekin. Toivottavasti Zellweger kuitenkin nähtäisiin jälleen ihastuttavana Bridgetinä valkokankaalla.  

8 kommenttia:

  1. Pahoin pelkään ettei nähdä, luin tuon arvioni jälkeen että olisivat riitaantuneet, kirjailija ja Zellweger :-/ En vain osaa kuvitella kuka muukaan Bridgetiä voisi esittää, joten nyt vaan käyttäytymään kuin fiksut aikuiset ja sopimaan riidat :) Kirja oli oikein viihdyttävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ou nou, näin kirjaa lukiessani mielessäni koko ajan Zellwegerin Bridgetinä. Toivottavasti sopu löytyisi. Minustakin tämä uusin oli oikein viihdyttävä. Lukujumini on historiaa kirjan ansiosta. :)

      Poista
    2. Niin näin minäkin! Hassua miten sitä näki mielessään monen kohtauksen valmiiksi valkokankaalla, miten se Rene siellä taas höseltää, millaisia ilmeitä sillä on jne :D

      Poista
    3. Minäkin näin sieluni silmin jopa sen tyypillisen nenän nyrpistyksen! :)

      Poista
  2. Minua tämä odottelee vielä, mutta sain kirjan sopivasti kesälukemistoon. Edellisistä osista olen pitänyt kovasti ja lukenut ne useampaankin kertaan, myös ensimmäinen elokuva on pyörinyt soittimessa useamman kierroksen. Mukava lukea, että kirja on edelleen viihdyttävä vaikkei Bridget enää sama olekaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bridget on yhä sama ihana ja nokkelasanainen itsensä. Elämä on tuonut mukanaan synkkiäkin sävyjä mutta Bridget on pohjimmiltaan se sama höperö. Kannattaa ehdottomasti lukea. :)

      Poista
  3. Minullakin on tämä kirja odottamassa lukuvuoroaan, mutta jostain syystä vähän jännittää tarttua tähän. Kaksi ensimmäistä Bridgetiä olivat niin huikeita ja omaa luokkaansa, että arveluttaa mahtaako tämä yltää yhtään lähellekään. Siksi olikin mukavaa lukea, että pidit. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla muistot aiemmista bridgeteistä olivat jo niin haalistuneet, että vaikutti lukukokemukseen rentouttavasti. Ei tuonut paineita kirjalle. Useampi aiemmat osat paremmin muistava on kyllä todennut, että tämä kolmas valitettavasti haalistuu aiempien osien rinnalla. Itse tykkäsin, oli juuri sopivan nokkela kirja tähän väliin. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!