maanantai 10. helmikuuta 2014

Loruja ja rakkauden paloja




















Ismo Loivamaa (toim.): Jos sul lysti on - Suomen lasten leikkirunot
Kuvat: Rudolf Koivu
Kustantaja: Minerva, 2014
Sivuja: 56
Pisteet: 3,5/5
(Kiitos kustantajalle kirjasta)

Harakka huttua keittää, 
hännällänsä hämmentää,
käyttää sulkakämmentään
ja suolat joukkoon heittää.
Hyppää kivelle, hyppää kannolle,
lentää suuriin puihin.
Hups, vaan kupperiskaa
ja puurot toisten suihin!

Perinteinen

Hei! 3,5-vuotiaamme jaksaisi lorutella vaikka kuinka pitkään. Ismo Loivamaan toimittama ja Rudolf Koivun nostalgisilla piirroksilla kuvitettu kirja Jos sul lysti on: Suomen lasten leikkirunot onkin ollut meillä varsin suosittu. 36 lorua sisältävässä kirjassa on monta tuttua runoa ja lyriikkaa kuten Entten tentten teelikamentten, Körö-körö kirkkoon, Harakka huttua keittää, Hämä-hämähäkki, Lennä, lennä leppäkerttu ja Leipuri Hiiva.

Tuntemattomampien lorujen kanssa tulikin sitten tenkkapoo. Miten lorutella kun ei yhtään tiedä säveltä? Onneksi useimmat kirjan loruista voi lausua perinteisenä rimmaavana runona. Osa loruista on leikkirunoja eli loruttelun mukana tehdään liikkeitä (kuten Harakka huttua keittää-runo). Olisi ollut bonusta, jos lorujen ohessa olisi ollut neuvot, miten lorun mukana kuuluu liikkua.

Jos sul lysti on on niitä kirjoja joita tulee luettua aina uudestaan. Todella hienoa, että perinteiset kotimaiset lorut ovat kätevästi kansien välissä. Näin aiemmin suusta suuhun kulkenut loruperinne voi jatkua entistä rikkaampana sukupolvelta toiselle. Jos sul lysti on olisi mielestäni mainio lahja esimerkiksi kummilapselle tai lapsenlapselle. Lahjan mukaan voi vaikka liittää lupauksen yhteisestä, kivasta lorutteluhetkestä.

Lorujen lisäksi meillä fanitetaan rakkaudenpaloja. Tässä perinteinen resepti. Lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi teimme paloista suloisia sydämiä.

Rakkaudenpalat

2 kananmunaa
3 dl sokeria
1,5 dl maitoa
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
2 rkl kaakaojauhetta
150 g voita

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon maito.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi seokseen.
3. Lisää voisula ja sekoita.
4. Levitä leivinpaperilla varustetulle pellille ja paista 225 asteessa n. 15 minuuttia.

Kuorrute

25 g voita sulatettuna
3 rkl kylmää kahvia
2 rkl kaakaojauhetta
2 tl vanilliinisokeria
n. 250 g tomusokeria

1. Sekoita kaikki ainekset.
2. Levitä kuorrute pohjan päälle heti pohjan tultua uunista (lämpimän pohjan päälle kuorrute levittyy helposti). Kuorrute on kätevä levittää pohjan päälle veitsellä.
3. Nonparellit, kookoshiutaleet tms. koristeet ripotellaan kuorrutteen päälle heti ennen kuin kuorrute jähmettyy.
4. Paloittele vasta jäähtyneenä. Sydämen muotoisia paloja saa kätevästi piparkakkumuotilla.

9 kommenttia:

  1. ihanilta näyttävät nuo rakkaudenpalat, pitäisikin tehdä ystävänpäiväksi näitä. Kiitos ohjeesta, mminulta onkin tämä resepti kadonnut ♥

    Kuva on ihana! :)

    VastaaPoista
  2. Lääh, rakkaudenpalat! Multa puuttuu perinteisten mokkapalojen ohje, onhan tää sellainen, onhan?


    mondeeni.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on juuri se perinteinen mokkapalaresepti. Nappaahan talteen. :)

      Poista
    2. Lääähhh, reseptit-kirjanmerkkeihin meni! Kiitos!

      Poista
  3. Nam mokkapalat. Ehdottomasti käytettävä voita.
    Lorut ovat ihmisen syvän inhimillinen tapa leikitellä sanoilla. Varmaankin suunnilleen yhtä vanha asia kuin laulaminen.
    Meillä on kulkenut sukupolvelta toiselle tuo "harakka huttua keittää" siinä muodossa, että äiti pyörittää sormeaan lapsen avoimella kämmenellä ja jakaa siitä puuroa "lapsilleen" = sormet. Viimeiselle ei puuro riitä, harakka päättää keittää uuden ja lähtee kaivolle hakemaan vettä = äidin sormet juoksevat lapsen käsivartta pitkin kainaloon kutittamaan. Ylen suosittu jo vauvojen keskuudessa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on ollut kuvailemasi versio käytössä äitini savolaisen suvun peruna. Lopussa on vielä huipennuksena huudahdus "Ja sitten se vellimahhaan kupsahtaa!" jolloin loruttaja syöksyy kutittamaan lapsen mahaa. Saattaa kyllä olla napattu jostain muusta lorusta. Mutta huisin hauskaa on ollut kaikilla vellimahoilla. :)

      Poista
    2. Nyt muistinkin että tuo loppuhuudahdus onkin ihan toisesta lorusta, jonka olen savolaisittain oppinut näin (käsillä lennellään lapsen mahan päällä ja lopuksi syöksytään kutittamaan mahaa):
      Kiitää, kaataa, lentää laataa, tekkee pessee kaiken kessee.
      Ja sitten se vellimahhaan kupsahtaa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!