Isä - katoamisen aiheuttamasta kivusta
Hanneriina Moisseinen: Isä (<- Adlibris)
Englanninkielinen käännös: Pauliina Haasjoki
Kustantaja: Huuda Huuda, 2013
Sivuja: 149
Goodreads-tähdet: ★★★★★ it was amazing
Hei! Oli tarkoitus illalla vain pikkuisen kurkistaa Hanneriina Moisseisen sarjakuva-albumiin Isä, mutta kirja tulikin luettua kerralla kellon edetessä aina aamuyön tunteihin. Omaelämäkerrallinen kirja isän selittämättömästä katoamisesta on traaginen ja samalla kipeän kaunis kertomus katoamisen aiheuttamasta suuresta surusta ja muistamisen tärkeydestä.
Hanneriinan isä katoaa 80-luvun lopussa itäsuomalaisessa saaressa työpaikan koulutusreissulla. Katoaminen tapahtuu jälkeä jättämättä, aivan kuin maa olisi nielaissut rakkaan isän. Isää jäävät vuosikymmeniksi odottamaan vaimo ja kaksi lasta; kymmenvuotias Hanneriina ja vauvaikäinen pikkusisko. Miten selvitä ja päästä yli asiasta, kun sureminenkaan ei tunnu aivan sallitulta. Eihän isä varmuudella ole kuollut. Kylillä vihjaillaan, että isä olisi saattanut kadota vapaaehtoisesti. Aloittaa uuden elämän jossain muualla. Tavallisesta, onnellisesta perheestä on yhtäkkiä tullut kylän kummajainen. Kaiken keskellä Hanneriina kasvaa pienestä tytöstä aikuisuuteen. Mutta miten onnistuu kasvu kaipaus vasempaan ja häpeä oikeaan kainaloon liimautuneena?
Moisseisen kerrontaa tukevat suruprosessin etenemistä kuvaavat taidokkaat kirjailutyöt. Valoisammasta työstä mennään harmaan kautta tiheään pimeyteen. Suruprosessi on hidas ja kirjailutöille annetaan kirjassa tilaa. Enää ei ole kiire minnekään. Ajan kuluessa muistamisesta tulee entistä tärkeämpää. Jottei kadonnut katoaisi lopullisesti.
Kiinnostuin tästä sarjakuvasta luettuani jostain lehdestä tekijän haastattelun, mutta en vain ole onnistunut saamaan teosta käsiini. Mutta nyt on yritettävä saada varattua tämä kirjastosta.
VastaaPoistaKannattaa etsiä tämä kirja käsiin. Osa lukijoista on postausten perusteella malttanut lukea kirjaa hitaasti, mikä olisi varmasti hyvä. Tässä kirjassa on paljon pohdittavaa ja katseltavaa. Itse hotkaisin kirjan kun en millään pystynyt lopettamaan lukemista.
PoistaTämä pitäisi kyllä lukea! Meillä töissä julkaistiin viime syksynä Sarjakuvavinkkaus-niminen kirja ja tämä oli yksi teokseen päässeistä kirjoista. Kiinnostuin jo silloin, nyt lisää.
VastaaPoistaKannattaa ehdottomasti lukea! Minua alkoi kiinnostaa myös Moisseisen aikaisempi albumi Setit ja partituurit, joka käsittelee häpeää ja noloja muistoja. Etenkin aiemmin tuli paljon nolosteltua, joten voisi olla minulle sopivan semiterapeuttinen kirja. :)
PoistaHei:) !
VastaaPoistaVaikuttaa mielenkiintoiselta. Luetaan ehdottomasti heti kun vastaan tulee.
Itsekin olen nyt, tavoistani poiketen, tehnyt eräänlaisen kirjapostauksen.
-Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukussa-
Mielenkiintoinen ja kaunis kirja, kannattaa lukea. Tulenpas vastavisiitille kurkkimaan postaustasi. :)
PoistaOi, onpas tämä mielenkiintoinen! Itse tarina ja se, että kuvituksessa on käytetty kirjailuja! :)
VastaaPoistaKiitos tästä, tutustun kirjaan varmasti! :)
Kannattaa tutustua. Tuntuu, että nyt edes pikkuisen ymmärtää, mitä kaikkea kadonneen läheiset käyvät läpi. Ja kirjan kirjonnat ovat hienoja. Mustavalkoisuus ei ihan tee kunniaa kirjailuille mutta ovat kauniita silti.
Poista