sunnuntai 11. elokuuta 2013

Monien tunteiden Tallinnan eläintarha


















Hei! Vierailimme Tallinnan eläintarhassa (Paldiski mnt 145/ Ehitajate tee 150). Eläintarhan löytäminen tuotti alkuun ongelmia. Laitoimme navigaattoriin osoitteeksi Paldiski maantee 145, mutta siltä kohtaa emme eläintarhaa löytäneet. Ajoimme jonkin matkaa ja lopulta paikka löytyi saman maantien varrelta. Ehkäpä navigaattoriin olisi kannattanut kokeilla Ehitajate tee 150-osoitetta, joka ohjaa eläintarhan toiselle portille.

Paldiski maanteen parkkipaikka oli turvollaan joten jätimme auton maantien varteen (sallittu pysäköinti). Portilla odotti mukava yllätys; perhelippu (kaksi aikuista ja kaksi lasta) maksoi 12,20 euroa. Kohtuuhintainen kohde lapsiperheille siis.


Tallinnan eläintarha oli todella laaja ja hyvin kartoilla varustettu. Koko alue vessoja myöten oli siisti. Eläimiä oli hurja määrä leijonista ja krokotiileistä aina norsuihin saakka. Monien eläinten alueet vaikuttivat asianmukaisilta kuten tämän kuvan sarvipäiden.


Ja tämäkin tapaus näytti kuorsaavan makeasti...


Mutta kaikilla eläintarhan eläimillä ei selvästikään ollut hyvä olla. Näihin eläimiin lukeutuivat mm. jääkarhut ja sarvikuonot. Molempien tilat olivat pienet eikä niissä mahtunut juoksemaan. Näiden eläinlajien edustajat kulkivat stressaantuneesti samaa reittiä edestakaisin aina uudelleen ja uudelleen. Tuli mieleen, että armon tulisi käydä oikeudesta. Toivottavasti joku eläinsuojelujärjestö puuttuisi tilanteeseen. Eckerö Linen plakaatilla (sponsori?) varustettu hyljeallas näytti hyvin pieneltä (iso kuva ylhäällä) eivätkä hylkeet päässeet suojaan auringolta. Hylkeiden iho oli palanut.

Jääkarhun järkyttävä asumus. Jääkarhu kulkee samaa reittiä edestakaisin häkissään.

Eläintarhassa oli tarjolla erilaista maksullista puuhaa lapsille. Parilla eurolla pääsi pomppimaan pomppulinnoihin tai ajamaan polkuautoilla. Yhdeksi päivämme kohokohdaksi osoittautui kolmella eurolla irronnut ponitalutus. Kahdella eurolla sai puolestaan tuoreen hattaran, joka katosi tuota pikaa ahnaisiin suihin.



Tunteet vaihtelivat laidasta laitaan eläintarhassa vieraillessa. Päivään mahtui paljon hauskaa kuten ponitalutus ja kohtaamiset eläinten kanssa. Toisaalta joidenkin eläinten olosuhteet olivat järkyttävintä mitä olemme nähneet pitkään aikaan. Vierailu Tallinnan eläintarhassa oli oppitunti maailmamme eläimistä ja samalla meistä ihmisistä. Olemme maapallon itsekkäin laji.

14 kommenttia:

  1. Nyyh... Mulla on aina vähän haikea olo eläintarhassa, vaikka toisaalta ne ovat kiinnostaviakin kohteita. Soisi vangituille edes kunnon olosuhteet!

    Kiitos tunteiden jakamisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläinten pahoinvointi on rankkaa katseltavaa. He eivät pysty puolustamaan itseään.

      Jollei eläinten asiallisiin oloihin kyetä, on eläimet mielestäni lopetettava. Olen todella eläinrakas mutta olisin armosta pystynyt ampumaan tuon jääkarhun. Olisi ollut helpotus.

      Kiitos kommentistasi!

      Poista
  2. Onneksi et ole käynyt Kambodzalaisessa eläintarhassa... itse en ymmärrä eläintarhoja ollenkaan. Nykyään on hienot luontodokkarit, joiden avulla pääsee paljon lähemmäs eläimiä kuin eläintarhassa. Eläintarhat ovat lähinnä lapsia varten ja kaipaavatko niitä oikeasti lapsetkaan? No mielipiteitä on monia ja tiedän että niissä tehdään myös tärkeää tutkimustyötä monissa!!! Kyse ei siis aina ole pelkästä häkittämisestä. Mutta aika surulliselle tuo jääkarhu kuulosti :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin miten jotkut pystyivät tuolla eläintarhassa nauttimaan kyseenalaistamatta eläinten oloja. Varmasti kuitenkin osa huomasi eläinten kärsimyksen ja se toivottavasti herätti edes jonkun miettimään eläinten oloja laajemminkin esim. lihateollisuudessa. Eläinten katse paljasti paljon.

      Poista
  3. Voi, mun tekee ihan pahaa tuo jääkarhun tilanne...Lue mun blogista Rilken runo Pantteri. Sen suomensi Eve Rehn ja hänen koko kiinnostuksensa Rilkeen syntyi tuon kärsivän, kehää kiertävästä pantterista kertovan runon tähden.

    En pysty enää menemään itse mihinkään eläintarhaan. Siis ellei Ähätriä lasketa mutta siellä onkin aivan kuin eläimet olisivat luonnossa tai luonnonsuojelualueella.

    Huomasin Saariston kasvatin kommentin ja täytyy sanoa, että olen täysin samaa mieltä. Ja jokaisen eläimen kuuluisi saada elää lajityypillistä elämää eikä olla vankina.

    Eläimen katse kertoo aina mikä on eläimen olo. Tämä pätee myös ihnmisten koiriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin lukemassa; hieno, surullinen runo.

      Ihmiseltä unohtuu että jokainen eläin on persoona ei pelkkä hyödyke. Osasta eläimistä tuolla eläintarhassa vielä tavoitti katseesta persoonan, osan katse oli jo sammunut...

      Poista
  4. Olisikohan siitä kuusi tai seitsemän vuotta kun kävin tuolla eläintarhassa, ja katselin myös surullisena jääkarhun oloja... Ihan samaa kehää taisi kiertää jo silloin. :(

    VastaaPoista
  5. Kävimme viime vuonna tuolla Tallinnan eläintarhassa ja ei ollut itku kaukana mm. juuri noiden jääkarhujen luona :( Olot eivät todellakaan olleet asianmukaiset kaikilla eläimillä ja koin huonoa omaatuntoa vierailustamme. Muilta osin vierailumme tuolla oli oikein onnistunut ja norsuja olisin voinut tuijottaa kuopuksen kanssa vaikka koko päivän <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää nyt miettiä voisiko joku eläinsuojelutaho tehdä asialle jotain. Pahalta tuntuu että osa eläimistä kärsii vuodesta toiseen. Suurin osa eläimistä tuntui viihtyvän hyvin (ja meillekin vierailu oli muilta osin kiva) mutta isoimmille eläimille tuo ei ollut mielestäni asiallinen paikka.

      Poista
  6. Eläintarhat herättävät aina vähän kaksijakoisia ajatuksia. Luulisi että itse eläintarhojen pitäjät tajuisivat, että eivät ihmiset halua nähdä eläimiä kärsimässä pienissä ahtaissa häkeissä. Singaporen eläintarha (erityisesti yö eläintarha) olikin positiivinen yllätys, koska suurin osa lajeista sai liikkua vapaasti valtavilla mahdollisimman luonnonmukaisilla aluella, jonne ihmiset vietiin pienillä junilla kierrokselle (ei siis vapaasti kävelemään). Toinen puoli oli missä eläimet olivat isoissa luonnonmukaisissa aitauksissa ja ihmiset kävelivät niitten lomassa. Eläimet näyttivät paljon parempi voivaisilta kun niillä oli isot alueet missä temmeltää. Ehkä muittenkin eläintarhojen pitäisi ottaa tästä oppia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Singaporen eläintarha kuulostaa hyvältä (muistelen lukeneeni siitä blogistasi jollen aivan väärin muista). Toivottavasti kaikki eläintarhat menisivät siihen suuntaan. Eläinten hyvinvoinnin ehdoilla.

      Poista
  7. Samoja mietteitä Tallinnan eläintarhasta! Toisaalta maksamalla lipun eläintarhaan voi toivoa, että edes osa rahoista menisi eläinten hyvinvoinnin parantamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama ajatus kävi mielessä minullakin noista pääsylipputuloista. Toivottavasti niistä olisi jotain apua eläimille.

      Kirjoitin Suomen eläisuojeluyhdistysten liittoon kyseisen eläintarhan jääkarhujen tilanteesta. Toivottavasti asia etenisi.

      Poista

Kiitos kommentistasi!