lauantai 20. heinäkuuta 2013

Sophie Kinsellan herkullinen Varsinainen talousihme



















Sophie Kinsella: Varsinainen talousihme
Alkuteos: The Undomestic Goddess, 2005
Suomentanut: Ulla Selkälä
Kustantaja: WSOY, 2007
Sivuja: 386
Goodreads-tähdet: ★ really liked it

'Olet oikeassa', sanon punaisena. 'On... aivan liian aikaista ajatella suhteita ja muuta. Itse asiassa se olisi kamala ajatus. Minä keskityn nyt vain uuteen työhöni. Ruoanlaittoon ja... ja... niin poispäin. Täytyykin mennä jatkamaan töitä. Kiitti yrteistä.'
'Ei mitään', Nathaniel sanoo.
'Niin. No. Nähdään.'
Pyörähdän kannoillani puristaen yrttimyttyä lujemmin käsissäni, astun muurin yli iskemättä siihen tällä kertaa jalkaani ja viiletän sorapolkua pitkin takaisin talolle. 
Olen enemmän kuin nolona. Se siitä täysin uudesta Samanthasta. 
Sai olla viimeinen kerta, kun jahtaan miestä. Vanha strategiani - tyytyminen odottamaan kohteliaasti, huomaamattomana, ja väistymään suosiolla jonkun toisen tieltä - oli miljoona kertaa parempi.

Hei! Varsinainen talousihme on ensimmäinen Sophie Kinsellalta lukemani romaani. Netti tuntui olevan pullollaan positiivisia postauksia kirjaa koskien (mm. täällätäällä ja täällä), joten päätin uskaltautua pitkästä aikaa kirjaston Romantiikka-osastolle. Uskaltautuminen kannatti, sillä Varsinainen talousihme oli erinomaista, kevyttä, muttei kuitenkaan ärsyttävän hattaraista kesälukemista.

Varsinainen talousihme kertoo huippujuristi Samantha Sweetingistä, joka on viimeiset seitsemän vuotta paiskinut töitä tauotta muun elämän kustannuksella. Koska hänen työssään aika on rahaa, on hän säätänyt koko elämänsä minuutilleen. Valmisruoka lämpiää hetkessä mikrossa, ja seksiinkin riittää hyvin kuusi minuuttia. Elämän laadulla ei ole niin väliä, sillä Samanthan ainoana tähtäimenä on saada osakkuus yhdestä arvostetuimmasta lakitoimistosta, Carter Spinkistä. Mutta kun osakkuus on Samanthan näpeissä, hän huomaa tehneensä hirvittävän virheen ja menettäneensä asiakkaalleen 50 miljoonaa. Koko Samanthan elämä tuntuu romahtavan, ja hän pakenee tilannetta sekopäisenä junaan hyppäämällä. Yhtäkkiä Samantha huomaa olevansa väärinkäsityksen seurauksena palkattuna huippuluokan taloudenhoitajaksi. Mutta miten selvitä kodinhengettärenä, jos ei ole aiemmin valmistanut muuta kuin teetä? Samanthan keskittymiskykyä taloudenhoitoon ei ainakaan paranna uuden työnantajan pihassa häärivä komea puutarhuri Nathaniel. Kommelluksia on siis luvassa.

Kirjan takakansi kuvaa romaania vaahtokarkinkepeäksi komediaksi. Aivan niin kepeänä en kuitenkaan kirjaa kokenut, vaan Samanthan tekemä virhe ja kinkkiset tilanteet osaamattomana taloudenhoitajana tuntuivat välillä jopa painostavalta. Luin kirjaa kuitenkin ahmien ja aina välillä koomisille tilanteille mielessäni hihitellen. Kirjan kansi on mielestäni todella suloinen ja sekin lisäsi lukuhoukutusta. Käännöksessä toistui silloin tällöin virheenä 'hän'-sanan kääntäminen 'hänen'-sanaksi, mikä teki romaanista valitettavasti vähän hätäisesti käännetyn oloisen.

Lukunautintoani lisäsi se, että pystyin samaistumaan Samanthaan. Ennen lapsia ja hitaampaa elämää minäkään en Samanthan lailla ollut koskaan ehtinyt pysähtyä huomaamaan esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelua. Lisäksi aiemmasta kliinisestä ja superjärkevästä elämäntyylistään huolimatta Samantha on varsin sympaattinen ja huumorintajuinen hahmo, josta lukijan on helppo pitää ja jolle toivoo onnistumista. Positiivista on myös se, että kevyestä sävystään huolimatta kirjassa käsitellään tärkeitä teemoja kuten erilaisten töiden arvostamista ja elämän hidastamista. Kuten niin moni meistä, myös Samantha joutuu lopulta päättämään, mitä polkua elämässään kulkea.

12 kommenttia:

  1. Oi, tämä on niin mainio! Kirja on itse asiassa ainoa Kinsellan kirja, josta olen pitänyt ja ehkä senkin vuoksi se tuntuu niin raikkaalta ja hersyävältä. Minun mieleistäni chick litiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloitin hieman tuurilla siis juuri oikeasta Kinsellasta! :) Soitellaan, soitellaan! on toinen jota ajattelin kokeilla. Himoshoppaajat eivät puolestaan taida olla minun heiniäni.

      Poista
  2. Olen lukenut tämän muutamia vuosia sitten; Himoshoppaaja ei oikein iskenyt, niin kokeilin tätä, ja tykkäsin, juuri sellaista mukavaa päännollauslukemista, joka ei kuitenkaan ole ihan tyhjänpäiväistä. Tämä muuten taitaa yhä olla se paras Kinsella. Muistatko minut? oli myös kohtuullinen. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin mukavaa päännollauslukemista. :) Olen kärsinyt viime aikoina lukujumituksesta eikä mikään ole oikein maistunut, mutta tällä lähti taas lukeminen vetämään. Nyt maistuu taas raskaammatkin teemat.

      Googlailin tuota Muistatko minut?-kirjaa ja vaikuttaa hauskalta. Kun tulee taas välipalakirjan tarvetta, niin nappaan kirjastosta. :)

      Poista
  3. Kaipaisin juuri sellaista vetävää viihdekirjaa, jonka parissa voisi oikeasti viihtyä eikä vaan vaivaantua. Ehkä voisin kokeilla tätä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskaltaisin suositella sinulle tätä ja toisena viihdyttävänä, muttei täysin höttöisenä kirjana Cecelia Ahernin Yllätysvierasta. :)

      Poista
  4. Tämä on minunkin Kinsella-suosikkini Kevytkenkäisen kummituksen ohella. Talousihme on ehkä kirjana parempi ja taidokkaammin kirjoitettu, mutta luin Kummituksen Lontoossa tuhkapilvikeväänä 2010 ja se on siksi minulle erityisen rakas. :)

    Himoshoppaajat olen lukenut kaikki. Alkupään kirjat ovat mielestäni vielä ihan ok, mutta sarja alkaa loppupäätä kohden pahasti toistaa itseään ja polkea paikoillaan. Sanoisin ettet kyllä menetä mitään, jos et lue sitä sarjaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä laittaa muistiin tuo Kevytkenkäinen kummitus myös. Hömppänälkä iskee säännöllisesti, joten on hyvä olla kirjaideoita valmiina. :)

      Himoshoppaaja-sarja ei teemaltaan kuulosta yhtään minun jutulta. Joskus voisin ihan mielenkiinnosta ja rennolla otteella kokeilla sarjan ensimmäistä osaa. :)

      Poista
  5. Minäkään en ole lukenut yhtään Kinsellan kirjaa ja olen salaa mielessäni päättänyt, etten luekaan. Tosin tämän arvion luettuani saatan kääntää takkini. Tämähän vaikuttaa kiinnostavalta. Minähän miellän Kinsellan lähinnä niihin shoppauskirjoihin, joita en missään tapauksessa ole kiinnostunut lukemaan. Mutta tämä sen sijaan, hmmm! Laitanpa ehkäily-listalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjassa on varmaankin aika päinvastaiset arvot/teemat kuin Himoshoppaaja-sarjassa. Mutta kevyttä on tämäkin. Ei siis mikään elämää suurempi kirja mutta välipalakirjana loistava. :)

      Poista
  6. Minä olen pitänyt kaikista Kinsellan ei-Himoshoppaajista, joten suosittelen niitä päännollaamiseen jatkossakin :) Ovathan nämä ennalta-arvattavia ja epäuskottavia, mutta silti hauskoja luettavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraavan kerran kun kaipaan taas päännollausta rankkojen kirjojen välissä, niin turvaudun varmastikin muihinkin Kinsellan ei-Himoshoppaajiin. Nyt maistuu taas ihan erilainen kirjallisuus. Nälkävuosi juuri luettavana. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!