lauantai 1. kesäkuuta 2013

Likainen Illallinen


















Herman Koch: Illallinen
Alkuteos: Het diner, 2009
Suomentanut: Sanna van Leeuwen
Kansi: Vilma Pimenoff
Kustantaja: Siltala, 2012
Sivuja: 340
Goodreads-tähdet: ★ really liked it

Katsokaa ympärillenne, minä sanoin. Kuinka monesta luokkatoveristanne toivoisitte, etteivät he tulisi huomenna kouluun? Ajatelkaa jotakuta sukulaistanne, vaikka sitä rasittavaa setää syntymäpäivillä tylsine jaarituksineen, tai rumaa serkkua, joka rääkkää kissaansa. Ajatelkaa kuinka helpottuneita olisitte - ettekä vain te itse, vaan melkein koko sukunne - jos se setä tai serkku kävelisi miinaan tai häneen osuisi lentopommi. Jos tämä sukulainen häviäisi maan päältä. Ja ajatelkaa sitten tähanastisten sotien miljoonia uhreja - en puhunut erityisesti toisesta maailmansodasta, mainitsen sen usein vain esimerkkinä, koska se on sota, joka puhuttelee meitä eniten - ja ajatelkaa niitä tuhansia, ehkä kymmeniä tuhansia vainajia, joita kenellekään ei tule ikävä. Jo tilastollisesti on mahdotonta, että kaikki uhrit olisivat olleet hyviä ihmisiä, millaisia hyvät ihmiset sitten ovatkaan. 

Hei! Mietin pitkään mitä Herman Kochin romaanista Illallinen sanoisin. Ja miten sen pystyisin pisteyttämään. Illallinen oli yksi henkisesti likaisimmista lukukokemuksista, joita olen koskaan kokenut. Kirjassa yhden illan ja illallisen aikana kyseenalaistetaan lähes kaikki perusarvomme; inhimillisyys, moraali ja jokaisen yksilön ihmisarvo.

Kirjan juonesta ei pysty sanomaan paljon paljastamatta liikaa. Kaksi keski-ikäistä veljestä, entinen historianopettaja Paul ja pääministerin paikkaa tavoitteleva Serge tapaavat vaimoineen illallisen merkeissä. Selviää, että heidän teini-ikäiset lapsensa ovat tehneet jotain pahaa. Veljien ajatukset siitä mitä tilanteessa täytyisi tehdä eroavat toisistaan kuitenkin kuin yö ja päivä. Kuten veljekset keskenäänkin. Serge on pyrkinyt elämään moraalisesti. Kaiken mustana näkevä Paul puolestaan epäilee Sergen esittävän ja tekevän kaiken vain näyttääkseen hyvältä poliittisen uransa takia.

Ilta kuluu painostavissa merkeissä. Illallisen aikana palataan säännöllisesti Paulin menneisyyteen ja asioihin ja tapahtumiin, jotka voisivat selittää niin Paulin mustaa ajatusmaailmaa kuin veljesten lasten tilannetta. Kirja heittää ilmaan raskaan kysymyksen, voisiko paha teko olla perinnöllisellä syndroomalla selitettävissä. Itse olisin toivonut kysymykseen toisenlaisen vastauksen, joka olisi nostanut kirjan mielestäni vielä uudelle tasolle. Silti Illallinen oli ravisteleva lukukokemus, joka herätti minussa paljon ajateltavaa ihmisen omastatunnosta, moraalista ja niiden kehittymisestä.

Illallisen on lukenut mm. Leena Lumi, joka piti kirjaa erinomaisena. Hänen postauksensa lopusta löytyy kattava lista muihin Illallisesta kirjoitettuihin bloggauksiin.

34 kommenttia:

  1. Upea kirja, kammottava ja ravisteleva. Mahtava kokonaisuus, jossa jännite säilyy viimeiseen pisteeseen saakka. Sain miehenkin lukemaan tämän ja kävimme kiinnostavaa keskustelua kirjan herättämistä ajatuksista. Innolla odottelen Kochin seuraavaa suomennosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Illallinen oli minulle suorastaan kylmäävä lukukokemus. Silti ahmaisin sen parissa päivässä. Ei uskoisi että kirjassa on noinkin paljon sivuja. Niin vauhdilla sen luki.

      Nyt alan perusteellisemmin lukea muiden Illallis-postauksia. Tuntuu suorastaan tarpeelliselta tutustua muiden mietteisiin tämän kirjan aiheesta.

      Poista
    2. Tämä oli tosiaan kylmäävä lukukokemus. Itse pidän kirjoista jotka onnistuvat herättelemään, vaikkakin sitten provosoivalla tyylillä, ja olkoonkin tunteet sitten postiviisia tai negatiivisia. Suuttumuksen tästä muistan.

      Saas nähdä millainen paketti syksyllä ilmestyvä Lääkäri on... (jo nimi värisyttää :)

      Poista
    3. Tämä oli vähän sellainen pahan mielen kirja. Ei mitään nautittavaa luettavaa mutta todellakin herättelevää.

      Mielenkiintoista nähdä millainen tuo seuraavaksi julkaistava suomennos on. Illallisen perusteella laitan sen ehdottomasti lukulistalleni.

      Poista
  2. Pitääköhän tämä lisätä kesän lukulistalle...niin on monennäköistä kommenttia. Ihana muuten tuo edellisen postauksen asu, kesäisen reipas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä melkoinen kirja. Illallinen imaisee mukaansa ja kirjan lukeekin melkein kertaistumalta. Tarina vie matkalle aika palottaviin ajatusmaailmoihin. Ja pelottavinta kaikessa on että tällaisella ajatusmaailmalla varustettuja ihmisiä on oikeasti olemassa. Kylmäävää. Hui.

      Kiitos asukommentistasi! Nytkin olen kyseinen asu päällä (lyhyillä legginseillä kylläkin) lähdössä ulos helteeseen pienelle puistoretkelle. :)

      Poista
  3. Juuri tänään töissä suosittelin tätä yhdelle asiakkaalle ;) Illallinen oli kyllä niin pysäyttävä, yllättävä!

    ps: Hieno kuva kirjaan liittyen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin pysäyttävä kirja. Tämä kirja ei ollut minulle mitenkään äärimmäisen erinomainen lukukokemus sinänsä mutta aihe tosiaan pysäytti.

      Kiitos kuvakommentistasi! Meidän mummokin oli innoissaan järjestelemässä kuvaustilannetta ja seisoi jopa yhden auringonsäteen edessä ettei se tule kuvaan. :)

      Poista
  4. Hitsi, motivaatio lukea tämä nousi juuri potenssiin kymmenen (odottelee hyllyssä vuoroaan). En olettanut tämän olevan noin järisyttelevä ollenkaan. Mielenkiintoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minulle aiheeltaan järisyttävä, ei niinkään lukukokemuksena. Moni on yllättynyt kirjaa lukiessaan. Minulta jäi yllätysmomentti jotenkin puuttumaan (vaikken tiennyt kirjan juonesta mitään etukäteen). Osalle tämä on jäänyt jopa latteaksi lukukokemukseksi. Kannattaa siis lähteä kirjan pariin maltillisin odotuksin. Mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla!

      Poista
  5. Ohoh... onpas hyvä juttu! Taas kerran tämä Illallinen nousee esiin. En uskalla enää lisätä lukulistoille mitään, mutta yritän painaa tämän nyt alitajuntaan, että osaisin kirjastossa tarttua kun vastaan tulee... :-)

    (Peesaan Susaa, briljantti kuva!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirjan vetäisee kyllä nopeasti, ei siis paljon rasittaisi ajallisesti. Kirjan jälkipurenta kestää sitten oman aikansa. Vaikka tämä on kammottava kirja, niin silti toivoisin mahdollisimman monen tämän lukevan.

      Kiitos kuvakommentistasi! :)

      Poista
  6. Hieno kuva-asettelu!

    Tämä on taas yksi näistä, joita blogeissa on kautta rantain niin luettu kuin kehuttu, ja minä onneton en ole vieläkään "ehtinyt" :D Painiskelen tosin tuon saman ongelman kanssa, on haastavaa muotoilla eräästä kirjasta tulleita ajatuksia sanoiksi.

    Kehut ja lupaukset järisyttävästä kokemuksesta nostaa nyt auttamatta ennakko-odotukset Illallisen kohdalla melko korkeiksi...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän kirjan postauksen ja pisteytyksen haastavuutta lisäsi se etten käytännössä pitänyt tästä kirjasta (monissa kohdissa suorastaan ärsytti ja vihastutti kirjassa kuvattu ajatusmaailma) mutta juuri provosoivuudessaan Illallinen oli niin ajatuksia herättävä. Se oli varmasti kirjan tarkoituskin. Suosittelen kuitenkin lähtemään maltillisin mielin kirjan pariin. Minulla jälkimaku oli voimakkaampi kuin itse lukemiskokemus.

      Kiitos kuvakommentistasi! :)

      Poista
  7. Minulla on tämä hyllyssä odottamassa lukuvuoroaan. Tarkoitus olisi nyt kesällä lukaista tämä ennen kirjailijan uutta syksyllä tulevaa teosta. Todella kekseliäs kuva kirjasta, aivan loistava! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiinnolla odottelen millainen syksyllä ilmestyvä Kochin kirja on aiheeltaan ja tyyliltään. Illallinen oli useissakin kohdissa aika sitkasta pureskeltavaa. Aiheeltaan kylläkin vain, tämän lukee miltei yhdeltä istumalta. Sen verran tämä koukuttaa. Vaikkei tämä tosiaankaan ole mikään kevyt kirja niin Illallisella voisi melko varmasti päästä jopa lukujumista.

      Kiitos kuvakommentistasi! :)

      Poista
  8. Minä en ole vieläkään lukenut tätä! Ehkä nyt kesällä täytyy korjata asia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea! Tämä kirja on tuntunut myös jakavan mielipiteet. Itsekään en ollut varma mitä oikein pidin kirjasta. Olisi mielenkiintoista sitten lukea mitä pidit Illallisesta. Tulen ehdottomasti kurkkimaan jos joskus postaat kirjasta.

      Luen parhaillaan arpajaisissasi voittamaani Nainen, jonka nimi on Nathalie-kirjaa. Kiitos vielä kirjasta! Huomasin että sinä et ollut ihan lämmennyt kirjalle mutta minä olen ainakin alun perusteella aika koukuttunut kirjaan. Katsotaan mitä mieltä olen kun olen lukenut sen kokonaan. :)

      Poista
  9. Tämä on kyllä vaikuttava juuri tuon arvojen asettelun kautta. Muutes voitit falafelit arvonnassani, pistätkö vielä osoitteesi sähköpostitse ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauheinta oli tajuta että kirjan Paulin ja kumppaneiden tavoin ajattelevia ihmisiä on oikeasti olemassa. Pelottavaa.

      Vinhat tuuletukset arpajaisvoitosta! Laitan sinulle heti sähköpostia. :)

      Poista
  10. Minussa tämä kirja herätti ristiriitaisia tuntemuksia. Näin kirjassa ajoittain mustaa huumoria ja tilannekomiikkaa: kirja nauratti hullunkurisella tavalla, vaikka siinä toki oli vakava puolensa. Mieleeni jäi erityisesti tarjoilijan pikkurilli :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olin niin halvaantunut/järkyttynyt/suuttunut tätä kirjaa lukiessa että jotenkin sivuutin kirjan sisältämän satiirin. Olen huomannut muulloinkin että minun on vaikea lukiessa vaihtaa moodista toiseen, vaikka kirjassa selvästi olisi paikoin humoristisia piirteitä. Jos lukisin Illallisen toiseen kertaan niin saisin siitä varmastikin eri asioita irti.

      Poista
  11. Olet antanut plokkauksellesi hyvän otsikon Likainen illallinen. Yök...olen täysin samaa mieltä. Kirja oli kyllä niin perusarvoja ravisteleva, enkä osaa sanoa mitään hyvää tästä kirjasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin kiteytetty. Se mikä minusta Illallisessa oli hyvää (ja miksi näin korkeat pisteet) oli kirjan lukijassaan aiheuttama (toivottavasti!) vastareaktio. Tarvitsemme säännöllistä herättelyä.

      Poista
  12. Minä luin tämän ja vaikutuin! Kirja kertoo just meistä ihmisistä: Tällaisia me olemme. Koch osui kuin suoraan suoneen.

    R. luki myös tämän ja meillä käytiin isoa keskustelua kirjan eri henkilöistä ja lopulta päädyimme lopputulemaan, että kaikki olivat syyllisiä.

    Eikö kukaan muu kuin minä ihmettele mitä tapahtui värilliselle adoptiopojalle, joka oli otettu rasistiseen ministeriperheeseen ilmeisesti statuksen takia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas puolestani haluan uskoa että suurin osa meistä ihmisistä ei ole kirjan henkilön kaltaisia. Kyselytutkimusten tulokset valitettavasti puoltavat näkemystäsi. Tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä tekisi rikoksen jollei jäisi kiinni. Alkaisikohan olla aika kasvatuksessa niin kotona kuin päiväkodeissa/kouluissa panostaa enemmän moraalin kehitykseen.

      Minä tietysti adoptiovanhempana suivaannuin kirjan näkemyksestä adoptiovanhemmuudesta. Toisaalta Sergehän ei ollut vielä politiikassa mukana kun he adoptoivat, mielestäni pahat puheet heidän adoptionsa motiiveista oli Paulin sairaan mielen tuotosta.

      Aika synkkää kuvaa meistä adoptiovanhemmista annetaan niin kirjallisuudessa kuin televisiosarjoissa. Jos televisiojännärissä on hahmona yksikin adoptiovanhempi voi olla melko varma että hän on murhaaja. Tämä kaava suorastaan toistuu mm. CSI- ja Todistettavasti syyllinen-sarjoissa.

      Meitä vaaleaihoisia voisi minun mielestäni paremminkin kutsua värillisiksi. Nytkin olen ihan punainen helteen vuoksi. Talvella taas ihoni sinertää kylmästä. Ja välillä yhä punastelen. :)

      Poista
  13. Vastaukset
    1. Tämä on kyllä melkoinen kirja. Kirjasta olisi voinut postata monelta kantilta, niin monia isoja asioita siinä käsiteltiin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!