lauantai 18. toukokuuta 2013

Kepeydessään salakavala Viiniä keittiössä

Kuva: Gummerus
Anna Gavalda: Viiniä keittiössä (<- Adlibris)
Alkuteos: Je l'aimais, 2002
Suomentanut: Titia Schuurman
Kustantaja: Gummerus, 2010 (1. painos 2003)
Sivuja: 168
Goodreads-tähdet: ★ liked it

Minun teki mieli tupakkaa. Se oli älytöntä, en ollut polttanut enää vuosiin. Mutta sellaista elämä nyt vain on... Ihminen osoittaa mahtavaa luonteenlujuutta ja sitten päättääkin eräänä talviaamuna kävellä neljä kilometria kylmässä ostaakseen savukeaskin, tai sitten ihminen rakastaa miestä, tekee tämän kanssa kaksi lasta ja saa eräänä talviaamuna kuulla, että mies lähteekin koska rakastaa toista. Ja mies vielä lisää olevansa hämmentynyt, erehtyneensä.
Kuten puhelimessa: 'Anteeksi, väärä numero.'
Olkaa hyvä vain...

Hei! Olin törmännyt kirjablogeissa kehuihin koskien Anna Gavaldan Viiniä keittiössä-romaania. Vuosi sitten laitoinkin kirjan TBR-listalleni odottelemaan lukuvuoroaan. Olin odottanut varsin kepeää romaania, ja jollain tapaa kirja sitä olikin. Toisaalta Viiniä keittiössä vie keskelle tragediaa, avioeroa, ja saa lukijansa pohtimaan omia mietteitään rakkaudesta, sitoutumisesta ja onnellisuudesta.

Kirjassa kahden lapsen äiti Chloé saa järkytyksekseen kuulla aviomiehensä lähteneen toisen naisen matkaan. Kaikenhan piti olla hyvin. Eivätkö he muka olleetkaan olleet onnellisia? Hehän olivat eläneet varsin mukavaa ja sopusointuista elämää. Kriisin keskellä appi Pierre pyytää Chloéta palaamaan joksikin aikaa kanssaan sukutilalle, jossa myös Chloé on viettänyt monta onnellista vuotta. Vanhan talon keittiössä alkaa joka ilta lasten nukahdettua Pierren ja Chloén välinen keskustelu, jossa raottuu onnettomalta aina vaikuttaneen Pierren tekemät valinnat elämässään. Kirjassa pohditaankin, tuoko onnen tuttu ja turvallinen avioliitto vai kannattaisiko sydäntään seurata rohkeasti tuntemattomaan.  

Tämä pieni, kepeäsävyisesti kirjoitettu kirja herätti minussa yllättävän vahvoja reaktioita. Mietin antavani kirjalle korkeammatkin pisteet, koska kirjaa luki ahmien. Toisaalta kirja hivenen ärsytti. Kirjasta tuntui välittyvän vahvasti, että aidan takana oleva ruoho on aidosti vihreämpää ja sen perässä tulee onnelliseksi. Ehkä minulla on vain henkilökohtaisesti tunne, että sekin ruoho menettää suurimman hehkunsa arjessa, ja ihminen joutuu uutta rakastumisen huumaa etsiessään vaihtamaan nurmikentältä aina seuraavalle. Varmasti aidan takainen nurmikenttä voi myös todella olla aidosti se oikea. Mutta uskon myös vanhaa nurmikenttää kunnostaessa ja kastellessa ihmisen voivan saavuttaa rakkauselämässään onnen. Ehkäpä jopa syvemmän kuin nurmikenttää vaihdellessa. 

14 kommenttia:

  1. Kirja, joka on niin tuttu ja tuli suurinpiirtein korvista ulos ilmestymisensä aikaan, mutta en silti ole tätä lukenut. Voisihan tämän vaikka joskus lukaista, on noin lyhkäinenkin. Aurinkoa päivääsi! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on nopealukuinen, voisipa tätä suositella jopa pahaan lukujumiinkin. Loppujen lopuksi ei kuitenkaan mikään merkkiteos, unohtuu varmaan jokseenkin nopeasti. Mutta kevyeen kirjanälkään voin suositella. Kaunista iltaa sinulle. :)

      Poista
  2. Juupa juu, voisi tämän lukaista joskus :-) Olen muuten samaa mieltä siitä, että ruoho näyttää varmaan vihreältä aidan toiselta puolelta, mutta sinne mentäessä on useimmiten varmaan ihan samanlaista kuin se vanhakin laidun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos joskus kaipaat jotain nopealukuista niin tässä siihen oiva kirja. Pieni ärsyyntymisriski kirjassa on olemassa, mutta kyllä tätä jollain tapaa uskaltaa suositella. Välipalakirjaksi.

      Merete Mazzarellan tietokirjassa Uskottomuuden houkutus (aika raskaslukuinen tietokirja, en suuremmin suosittele) on aika kattavasti käsitelty kirjallisuuden hahmojen kautta sitä mikä tuoreessa laitumessa houkuttaa. Yleensä se on juuri arjen puute. Kun arki iskee, alkaa tuore laidunkin tuntua vähemmän houkuttelevalta.

      Poista
  3. Anna Gavalda on ihan näpsäkkää luettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin kiteytetty. Luen varmaankin jonkin toisenkin kirjan häneltä kun kaipaan keveyttä.

      Poista
  4. Kiinnostavan kuuloinen, vaikka harmi, jos noinkin monimutkaisesta asiasta annetaan liian yksinkertainen kuva. Tuo teemakin kyllä kiehtoo tällä hetkellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisin juuri kaivannut monitahoisempaa pohdintaa kirjaan. Aihe on tosiaan varsin mielenkiintoinen.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Näppärä pieni kirja. Lopulta ei niin kevyt ja pirskahteleva kuin olin ennakolta ajatellut. Nopealukuista kirjaa kaipaavalle voin suositella.

      Poista
  6. Sain juuri eilen synttärilahjaksi Anna Gavaldan romaanin. En vain muista, minkä nimisen, kun tuikkasin sen laukkuun piiloon, jotta se ei olisi kadonnut juhliessa, ja siellä laukussa se yhä on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska sattuma, kurkihan laukkuun. :) Tänään postilaatikosta löytyi ihana sinun lähettämä ylläri, kiitos hirmusti! :)

      Poista
  7. Anna Gavalda kuuluu niihin kirjailijoihin, joihin minun on ollut jo vuosia tarkoitus tutustua, mutta jotenkin en kuitenkaan ole niin tehnyt. Tämä kuullosti kiinnostavalta kyllä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskallan suositella tätä kirjaa vaikkei tästä aivan suosikkikirjaa tullut. Tämän hotkaisee kuitenkin ihan mielellään.

      Poista

Kiitos kommentistasi!