lauantai 13. huhtikuuta 2013

Vapauttava, eheyttävä Pimppini on valloillaan

Kuva: WSOY
Katja Kettu ja Krista Petäjäjärvi (toim.): Pimppini on valloillaan - naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö (<- Adlibris)
Kirjailijat: Riikka Ala-Harja, Tuuve Aro, Anja Erämaja, Laura Gustafsson, Pirjo Hassinen, Maria Hyökyvaara, Katja Kettu, Taina Latvala, Rakel Liekki, Rosa Liksom, Laura Lindstedt, Mira Nurkka, Leena Parkkinen, Krista Petäjäjärvi, Riikka Pulkkinen, Anu Silfverberg, Helena Sinervo, Johanna Sinisalo, Anja Snellman, Annastiina Storm, Miina Supinen, Essi Tammimaa, Miia Tervo, Lotta Tuohino, Sinikka Vuola ja Katariina Vuorinen
Tutkijaessseiden kirjoittajat: Sanna Aaltonen, erikoistutkija, VTT; Maaret Kallio, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS); Sanna Karkulehto, kirjallisuuden professori, FT; Sari Näre, sosiologian dosentti, VTT; Pia Puu Oksanen, sukupuolisyrjinnän asiantuntija, Amnesty International; Susanna Ruuhilahti, seksuaaliterveyden edistäjä (NACS) ja Terttu Utriainen, rikosoikeuden professori, OTT
Kirjontatyö: Hanneriina Moisseinen
Kustantaja: WSOY, 2012
Sivuja: 250
Goodreads-tähdet: ★ it was amazing

Mun pitääs sytyttää kynttilä ja lukia Johanneksen evankeliumista nämä sanat: 'Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.' Mä lukasin tekstin kertahallensa läpi Eetvartin eres. Se kehuu mun ääntä seleväksi ja kuuluvaksi ja höpäi, että kerrankin olis aamuhartaures silimän ilua. 'Hienosti se menee', se lupas ovella ja hymyyli veikiästi. Kun mä lähärin, se taputti mua kaks kertaa pyllylle. Mä en keherannu sanua sille, että mä pelekäsin tulta. 

...Ensin mä olin melekeen rehevää ja ajattelin, että mä olin Eetvartin miälestä hyvänruppiinen. Mutta illalla mulla tuli kamala miäli, kun mä siunasin itteni äitin tekemät villasukat jalaas. 
Mut oli merkitty, vähä niinku lampahat. 
Mä en keherannu kertua Eetvartista eres Elsalle. Aamuhartaures mun käret aivan täräi, ku mun piti lukia niistä herelmistä ja sytyttää tulitikku...

..Viimmeen ja vihiroon syrän roihahti, ja Eetvartti rupes lukemahan Raamattua juhlallisella äänellä. Liäkki loisti sen kummaskin silimäs, kun se lausuu: 'Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin.'
Mä kattoon sen käsiä ja ne oli kummakki tallella. 

Taina Latvala: Valittu

Pimppini on valloillaan-antologia odotti lukemista kirjahyllyssämme vuoden. Arvasin naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta vallankäytöstä kertovan kirjoituskokoelman vievän matkalle syviin vesiin. Näin myös kävi. Rankkuutensa ja yhteiskunnallisen ravistelevuutensa lisäksi Pimppini on valloillaan vaikuttaa hyvin käyttökelpoiselta työkalulta seksuaalisesta väkivallasta eheytymiseen ja seksuaaliseen vapautumiseen.

Katja Ketun ja Krista Petäjäjärven toimittama Pimppini on valloillaan on jaettu kuuteen kappaleeseen kuuden tutkijaesseen mukaan. Esseiden ympärille on koottu teemaa lähestyviä novelleja. Tutkijaesseissä käsitellään seksuaalista vallankäyttöä mm. psykologiselta ja yhteiskunnalliselta näkökannalta kuin rikosoikeudellisestikin. Esseistä etenkin Amnesty Internationalissa työskentelevän Pia Puu Oksasen teksti herätteli. Oksanen tuo esille epäkohtia kuten yhä tapahtuvan uhrin syyllistämisen ja ymmärtämättömyyden seksuaalisen väkivallan rikkovasta vaikutuksesta.

Nöyryyttävän ja haavoittavan kokemuksen nimeäminen 'lieväksi' asianomistajarikokseksi tai paritukseksi on pahimmillaan rikoksen vähättelyä. Jos tähän liittyy uhrin epäasiallinen kohtelu poliisikuulusteluissa tai oikeudessa, pettymys oikeuslaitosta kohtaan on musertava. Poliisin käyttäytyminen vaikuttaa myös uhrin haluun ja kykyyn jatkaa rikostutkinnassa - epäilemättä tämä pätee niin parisuhteessaan raiskattuihin kuin ihmiskaupan uhreihin. Päivi Honkatukian (2011) tutkimuksen mukaan poliisin toimintaan kaikkein tyytymättömimpiä ovat juuri seksuaalisen väkivallan uhrit. 

Pia Puu Oksanen: Kohti pelotonta maailmaa

Antologian novellit olivat hyvää vastapainoa tutkijaesseille. Novellit toivat aiheen lähelle, konkretisoivat seksuaalisen vallankäytön rikkovuuden. Useimmat novelleista oli kirjoitettu antologiaa varten, mutta kirjaan oli otettu myös vanhempia tekstejä kuten ote Anja Snellmanin kirjasta Pelon maantiede ja Johanna Sinisalon vuonna 2002 ensi kertaa julkaistu Baby Doll-novelli. Katja Ketun lapin murteella kerrottu Leikitäänkö eläimillä ja Taina Latvalan Pohjanmaan maisemiin kuljettava Valittu olivat erityisen sykähdyttäviä. Myös Laura Gustafssonin hillitön Kyllikin legenda iski tajuntaan. Kirjan lopulta löytyvät, eheytymisestä kertovat Miia Tervon runot koskettivat ja antoivat toivoa. Seksuaalisuuden iloa tarjosi puolestaan kirjan viimeinen, seksuaaliselle vapautumiselle liputtava Riikka Pulkkisen novelli Erään loven vapautuminen.

Pimppini on valloillaan oli hieno matka rohkeiden naiskirjoittajien mukana, ja se oli yksi vaikuttavimmista lukukokemuksistani pitkään aikaan. Mainittakoon vielä, että Hanneriina Moisseisen kirjontatyönä toteutettu kuvitus sopii tematiikaltaan ja toteutukseltaan loistavasti kirjaan. Pimppini on valloillaan on tärkeä kirja, jonka toivoisin mahdollisimman monen lukevan. Suosittelen kirjaa erityisen lämpimästi seksuaalisesta väkivallasta toipuville.

Sitten yhtenä päivänä ko olin mustikassa ihan siinä vain mökin kuppeessa
ko aikaa oli kulunut jo kymmenen vuotta
puut alko puhhuun mulle taas
net sano että minun on opittava unohtamaan oikealla tavalla
opeteltava päästämään irti
rakastamaan              syntymään
yhä uudelleen ja uudelleen 
kunnes jalat ovat taas jalkoja kädet käsiä iho on ihoa
tukka on vain tukkaa

kunnes osaan huutaa

...siellä mie sitten opettelin huutamaan sen illan
yöllä tuli kurkku kipiäksi
keitin teetä ko tulin kottiin
en saanu unta ko mulla niin nauratti

Miia Tervo: Niin sanoivat puut

Pimppini on valloillaan-antologiasta ovat kirjoittaneet myös Jenni S.Paula / Luen ja kirjoitanRiina ja Suketus.

20 kommenttia:

  1. Otsikko loksautti suun auki, kesti hetken ennen kuin oivalsin, että kyseessä on tosiaan kirjan nimi, ei bloggaajan tunnustus. ;D

    Kyseinen kirja on kyllä kiinnostanut jo pitkään, pitää se joskus käsiinsä hankkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uups tuota otsikkoa. ;)

      Suosittelen! Jokaiselle poliitikolle tämä olisi myös jaettava. Seksuaalirikoksista tuomitaan Suomessa mielestäni aivan liian helläkätisesti.

      Poista
  2. Mulle tämä oli todella, todella rankka lukukokemus. Pakko oli tietysti loppuun lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli rankka kirja, onneksi se päättyy tuohon Riikka Pulkkisen toiveikkaaseen novelliin. Siitä jäi kuitenkin hyvä mieli.

      Poista
  3. Varmasti tärkeä puheenvuoro aina ajankohtaisesta aiheesta! Minäkin luen tämän ehdottomasti jossain vaiheessa. Jotenkin on päässyt unohtumaan koko kirja, kiitos muistutuksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella tärkeä kirja! Kannattaa ehdottomasti lukea!

      Minä ihmettelen kirjan lukemisen jälkeen yhä enemmän, miten seksuaalisen väkivallan seurauksia ei tunnuta ymmärtävän. Jollei raiskauksesta ole jäänyt fyysisisiä vammoja nähdään raiskaus lievänä pahoinpitelynä. Jos vertaa esim. naamaan lyömistä ja raiskaamista, niin raiskaaminen rikkoo ihmistä sisältä todella pahasti. En voi ymmärtää miksei sitä tajuta. Näkyvät vammat voivat olla pieniä, ulospäin näkymättömät valtaisia.

      Poista
    2. Ja on aivan pöyristyttävää, millaisia "rangaistuksia" saa esim. lapseen sekaantumisesta. Kun jätetään huomioimatta psyykkiset vammat, se on jälleen uusi rikos uhreja kohtaan :S

      Poista
    3. Lievät tuomiot tuntuvat tosiaan vähättelyltä ja uudelta henkiseltä pahoinpitelyltä. Kansalaisaloite seksuaalirikosten tuomioiden koventamiseksi olisi hyvä.

      Poista
  4. Olen tästä kirjasta kuullut paljon, mutten ole jaksanut perehtyä siihen sen enempään. Se johtunee yksinomaan kirjan nimestä - olen ajatellut, että jaahas taas yksi tuollainen kohuseksikirja. En arvosta kirjan nimeä, en ollenkaan.

    Tämä sinun arviosi onkin muuten lähes ainoa, jonka olen lukenut ihan ajatuksella ja tajuan luultavasti nyt, mistä kirjassa on kyse. Tämän voisi laittaa "jos tulee eteen" -listalle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on todella tärkeä, vaikuttava kirjoituskokoelma. Olen melko varma Elegia, että pitäisit tästä (niin paljon kuin näin rankasta kirjasta voi pitää).

      Tuo kirjan nimi onkin ensimmäinen juttu, joka selitetään kirjassa:
      "(Kirjan) nimi pohjaa vienankarjalaiseen kansanlauluun, jonka minulle esitteli dokumentaristi Miia Tervo 2008. Hän on ohjannut elokuvan 'Santra', jossa vanha runonlaulajien perillinen kertoo naisen seksuaalisuuden voimasta ja siihen kohdistuvaista paineista ja hyökkäyksistä. Lopputulos on riemukas: 'Pimpppini on valloillaan!'. Kirjan luettuani minulle tulee kirjan nimestä voimauttava tunne. Tunne siitä, miten seksuaalisen väkivallan kautta tilapäisesti menetetty valta otetaan reteästi takaisin itselle.

      Poista
  5. Kuules, minulla on ollut aivan samanlainen, nimeen perustuva, ennakkoluuloinen väärinkäsitys tämän kirjan suhteen, kuin Elegialla, ja vasta nyt tuli kirjan 'luonne' kunnolla eteen. Samalla kirja alkoikin kiinnostaa. Nimi kyllä tuntuu edelleen erikoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kirjaa! Rankka mutta erittäin silmiä avaava lukukokemus. Elegialle jo kommentoinkin tuohon nimiasiaan. Kun nimen taustan tietää, alkaa kirjan nimi tuntua ihan osuvalta.

      Poista
  6. Myös Leena Lumin on (muistaakseni) kirjoittanut tästä kirjasta muutama vuosi sitten..:)

    Minusta tuo kirjan nimi on silti outo hyvin asiapitoisessa teoksessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En löytänyt ainakaan googlailemalla Leena Lumin tekstiä. Hänen ajatuksiaan tästä kirjasta lukisin innolla!

      Poista
  7. Tässä on kyllä hieno kirjoittajajoukko ja kiinnostaisi lukea kirjaa ainakin sieltä täältä. Kirjan nimi on aika hillitön - ja siksi hyvä, se herättää heti huomiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjassa on tarjolla aika mieletön kattaus maamme parhaimpia naiskirjailijoita. Monet näistä kirjailijoista ovat omissa romaaneissaankin käsitelleet seksuaalista vallankäyttöä. Silti tuntui että novellit antoivat kirjoittajista vielä enemmän, jotain henkilökohtaista. Suosittelen siis erittäin lämpimästi.

      Täytyy vielä nostaa Anu Silfverbergin novelli Vaihtokengät kirjasta esille. Erinomainen kertomus, joka herättää varmasti useimmissa naisissa samaistumisen tunteita. Valitettavasti.

      Minäkin mietin, että kirjan nimi herättää myös tarvittavaa huomiota.

      Poista
  8. Haaste sulle! -> http://365kulttuuritekoa.blogspot.fi/2013/04/haastavaa.html

    VastaaPoista
  9. Etenkin viimeinen lainaus on puhutteleva, ja tuo ilmi että kaikesta voi selvitä. Kansikuva on kyllä myös hurmaava, soisi enemmänkin käytettävän vastaavaa.

    "Kuukauden aikana
    täällä takapiruna
    kommentoin ja häärään
    sekä sulle määrään
    tuhannesti ihania
    lukukokemuksia!" ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan kansi on tosiaan hieno. Se on vielä kohokuvioitu joten kuva tuntuu kirjailulta. Ja minuakin tuo runo puhutteli, eheytyminen on onneksi mahdollista.

      Tervetuloa oi sinä salainen ystäväni! Hyvin jännittävää, odotan innolla kirjavinkkejäsi ja visiittejäsi. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!