sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Puoliväliin kantanut Luvattu



















Heidi Köngäs: Luvattu
Kustantaja: Otava, 2000
Sivuja: 188
Goodreads-tähdet: ★ liked it

En kärsi katsoa sinun suuntaasi ja näen sinut katsomattakin. Ei parane ajatella mitään. Olen autio ranta, jossa joku on tallonut linnunmunia - tallonut, rikkonut, murskannut. Kuinka se joki taisi olla suora, kun maa oli mutkallinen. Kuinka sinä saatoit petollinen olla, kun minä olin uskollinen. Kumpi minä olen, joki vai maa, uskollinen vai petollinen, sinä vai minä? En tiedä enää mistään mitään. Tuuli vain liikuttelee ikkunassa verhoa, ohutta verhoa, valkoista verhoa. 

Lähdin kovin odotuksin Heidi Könkään Luvattu-kirjan pariin. Saman kirjailijan kirja Hyväntekijä oli tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Luvatun puoliväliin asti olin aivan tarinan pauloissa ja veikkailin siitä jopa Hyväntekijää hienompaa lukukokemusta. Puolivälissä tapahtunut juonenkäänne ja kirjan loppuosa olivat minulle kuitenkin pettymys.

Luvattu kertoo nuoresta piiasta Maijasta, joka on kihlattu muutaman kuukauden tuntemisen jälkeen Antille. Antin ollessa ratatöissä taloon saapuu mies, joka vie välittömästi Maijan sydämen. Mies on naimisissa toisaalla ja molemminpuolisesta rakastumisesta huolimatta tilanne vaikuttaa mahdottomalta. Maijan taistellessa epätoivottuja tunteitaan vastaan häät Antin kanssa lähestyvät. Kirjan juonenkäänteen (jätetään paljastamatta) vuoksi tulevaisuus avautuu Maijan edessä yllättäen kirjoittamattomana. Niin hyvässä kuin pahassa.

Heidi Köngäs kirjoittaa Luvatussa jälleen uskomattoman kaunista suomea. Silti lauseisiin ei kiinnitä turhaan huomiota. Lauseet ovat huomaamattomalla tavalla kuin kauniita koruja miltei jokainen. Kirja tulikin ahmittua yhdessä illassa.

Puolivälin yllättävä juonenkäänne oli minusta hivenen epäuskottava, joten en sen vuoksi pystynyt ihastumaan kirjaan kuitenkaan täysillä. Erikoisesta juonenkäänteestä mieleeni tuli Leena Landerin kirjan pohjalta tehty elokuva Käsky, jonka loppua kohden lisääntyvästä juonikikkailuista ja teatraalisuudesta en myöskään pitänyt. Useimmiten vähemmän on enemmän. Jos kirjassa olisi menty loppuun asti hienovaraisella tyylillä, olisi lukukokemus (ja myös Käsky elokuvakokemuksena) ollut minulle voimakas.

Luvatusta on blogannut mm. PekkaSara / p.s. rakastan kirjoja ja Tuulia/ Lukutuulia (jotka ihastuivat kirjaan) sekä Katri ja Leena Lumi (jotka eivät puolestaan innostuneet kirjasta).

16 kommenttia:

  1. Ai niin se juonenkäänne... Jouduin hetken miettimään mitä tarkoitat, dementoitunut kun olen ;) No ei, minulle vain tästä jäi päällimmäiseksi mieleen Maijan pakahduttava tuska ja Joeliin ihastuin oikopäätä :D Mutta joo, ehkä kirja olisi toiminut paremmin ilman sitä yhtä jutskaa. Kuitenkin Luvattu on mulle se <3

    Kokeilehan vielä Vierasta miestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osa rakastaa tätä kirjaa, osa jää puolestaan ulkopuolelle. Minulle tuli tunne, että mopo lähti käsistä kirjan puolivälissä. Siihen asti kyllä nautin täysillä. :)

      Laitoin jo Vieraan miehen varaukseen kirjastosta. Könkään kirjoihin tulee himo! Niissä pitäisi melkein olla varoitus asiasta. ;)

      Poista
  2. Mielenkiintoista! En ole vielä lukenut Luvattua, josta moni on pitänyt paljon. Itse ihastuin niin Vieraaseen mieheen kuin Dora, Doraankin ja Jokin sinusta odottaa hyllyssäni. Se olkoot seuraava könkääni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla oli ennakkokäsitys, että kaikki Luvatun lukeneet olisivat siitä pitäneet. Olikin yllätys löytää myös vastakkaisia mielipiteitä kirjasta.

      Vieras mies ja Dora, Dora ovat seuraavaksi lukulistallani. :)

      Poista
  3. Sitten kun olet lukenut Vieraan miehen, täältä löydät minun kommenttini kirjasta: http://sivusilmailya.blogspot.fi/2013/03/lempikirja.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käyn ehdottomasti lukemassa postauksesi ja linkitän kunhan olen lukenut kirjan ja postannut omat mietteeni. Kiitos linkistä!

      Poista
  4. Minä olen jo unohtanut yksityiskohtia tästä kirjasta, enkä saa tuota juonenkäännettä nyt päähäni. Mutta sen muistan, että mikään erityinen ei minua tässä häirinnyt :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juonenkäänteellä tarkoitin sitä juttua mitä Antille kirjassa tapahtuu. Pähkäilin siitä asti, miten yleistä tuollainen tapaus oli. En enää pystynyt täysin uppoamaan tarinaan.

      Poista
  5. Jännä, minusta juuri tuo juonenkäänne oli mullistavan tuore ja tervetullut. Ja totuudellinenkin, niin voi käydä. Mutta minua ärsytti se, miten yhteiskunta eli elinpiiri oli niin suvaitsematon päähenkilöä kohtaan, miten oli mahdollista, että hänen katsottiin olevan nyt sidoksissa tähän... tässä tilanteessa. Voiko olla! Mutta rakastin kirjaa nimenomaa näiltä muilta ihanan erikoisilta näkökohdiltaan, en niinkään välittänyt kirjan sisäisestä rakkaustarinasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin pohditutti kirjaa lukiessa nuo kovat asenteet ja kovat ja suorasukaiset puheet. Jos meno oli tällaista ennen, ollaan menty kyllä onneksi paljon eteenpäin. Kirjassa naiset kokivat lisäksi aika pajon seksuaalista häirintää niin puheiden kuin tekojen kautta.

      Minusta puolestaan juuri tuo rakkaustarina oli kirjan parasta antia, vaikka olen huomannut että monille se oli tuntunut hivenen kuluneelta kirjallisuudessa aika paljon toistettuna kuviona.

      Poista
  6. Jotain kirjasta kertoo se, etten tästä muista enää kuin ihan ytimen. Ei jäänyt kovin vahvaa muistikuvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla että minultakin tämä kirja unohtuu melko nopeasti. Ei ollut minun kirjani, vaikka nautinkin kirjan kauniista kielestä.

      Poista
  7. Hei! Kiitos ruokaseurasta, oli heti pakko tulla katsomaan blogisi. Liityin myös Stadin aikapankkiin ja laitoin ruokakutsun parin viikon päähän. oli todella inspiroiva ateria!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos mukavasta ruokaseurasta! Oli kyllä inspiroiva ja positiivinen kokemus tuo Let's Eat Together-ruokailu. Kiva kuulla että liityit aikapankkiin, sitten vaan shoppailemaan! Houkuttava tuo ruokakutsusi, kävinkin heti tsekkaamassa. Haluttaisi heti ilmoittautua mukaan, mutta täytynee antaa muillekin mahdollisuus osallistua ja tutustua. :)

      Poista
  8. Mie en ole vielä lukenut yhtään Köngästä, mutta voisin aloittaa tuosta Katjan Dora dorasta, olen ollut mahdoton, kun en ole sitä vielä ehtinyt lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin vielä Dora, Dora lukematta mutta uskallan silti suositella sitä. Köngästä kannattaa kokeilla, häntä ei turhaan mielestäni sanota suomalaisen sielunelämän tulkiksi. Minä lähden kirjaston avautuessa hakemaan Vieraan miehen kotiin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!