keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Mummin muisti karkuteillä

Kuva: WSOY
Riitta-Liisa Heikkinen: Mummin muisti karkuteillä (<- Adlibris)
Kuvitus: Kati Vuorento
Kustantaja: WSOY, 2010
Sivuja: 25
Pisteet: 3/5

Illalla aurinkoisen kesäpäivän jälkeen kaikki nukahtivat sikeään uneen väsyneinä ja tyytyväisinä. Ennen nukahtamista Anni ja Topi aprikoivat, miksi mummi ei ollut muistanut tulla heitä vastaan. Mutta kaikkihan oli mennyt kuitenkin hyvin ja päivä oli ollut hauska.

Hei! Odotukseni olivat korkealla napatessani vanhenemisen asiantuntijan, filosofian tohtori Riitta-Liisa Heikkisen kirjoittaman Mummin muisti karkuteillä-kuvakirjan kirjaston lastenhyllystä. Meidänkin mummon muisti karkailee välillä, joten ajattelin lastenkirjan olevan luonteva keino asian käsittelyyn lasten kanssa.

Kirjassa lapset Anni ja Topi matkaavat mummin ja tämän koiran Sydänkäpysen luokse lomalle. Mummi käyttäytyy kuitenkin kummallisesti; bussipysäkille muistaa tulla Annia ja Topia vastaan vain mummin koira ja marjapiirakkakin unohtuu mummilta uuniin. Lapset jäävät keskenään pohtimaan, mitä mummin tilanteelle voisi tehdä.

'Pitäisikö kertoa isälle ja äidille?' mietti Anni. 'Jospa mummi ei tykkäisi siitä', vastasi Topi. 'Kun mennään kotiin ehdotetaan äidille, että ostetaan mummille muistikirja', Topi keksi. 'Jos äiti kysyy miksi, niin kerrotaan.'

3- ja 7-vuotiaat lapsemme pitivät kirjasta ja molemmat jaksoivat hyvin kuunnella tarinan. Kati Vuorennon värikäs kuvitus avitti mukavasti pienempää lasta pysymään mukana tarinassa. Kirjan kieli oli leppoisaa, ja sitä oli mukava lukea ja kuunnella. Kirjan huono puoli oli, että se tuntui loppuvan aivan kesken. Juuri kun mummin tilanne oli kuvailtu olikin jo lasten aika palata kotiin ja jättää mummi koiransa kanssa yksin. Se, miten mummia olisi voinut auttaa jäi käytännössä täysin käsittelemättä. Minun piti varmuuden vuoksi googlata kirjaa netistä tarkistaakseni sivumäärän. Tuntui kuin kirjasta olisi puuttunut puolet sivuista. Mutta ei, kirja oli ehjä. Tarina vain tosiaan loppui siihen.

Kirjan aihe on todella tärkeä. Jos kirjassa olisi menty hivenen syvemmälle aiheessa ja etsitty yhdessä apua mummille, olisi kirjassa ollut potentiaalia vaikka mihin. Nyt Mummin muisti karkuteillä jäi tarinaksi, jolla onnistuimme vain hieman avaamaan keskustelua lastemme kanssa isovanhempien muistin heikkenemisestä.

Mummon muisti karkuteillä on luettu myös Lastenkirjahyllyssä täällä. Samassa postauksessa on esitelty muitakin muistisairauksista kertovia lastenkirjoja. Kannattaa käydä kurkkaamassa!

10 kommenttia:

  1. Tärkeä aihe tosiaan! Harmi että toteutus jäi puolitiehen :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeä aihe ja pidimme kirjoitustyylistäkin. Harmi että tarina tuntui jäävän kesken.

      Poista
  2. Tämä on minulle ihan uusi tuttavuus, vaikka aika paljon tulee ainakin vilkuiltua uudempia lastenkirjoja´, joten kiva kun nostit sen esille, vaikkei ihan täyttänyt odotuksia. Kirja on niin hyvä käsittelytapa monille oman perheen asioille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummin muisti karkuteillä on ensimmäinen kotimainen lastenkirja tästä aiheesta ja todennäköisesti yhä ainoa. Toivottavasti aiheesta kirjoittaisiin lisääkin lapsille. Aihe koskettaa niin monia perheitä.

      Tuolla Lastenkirjahylly-blogissa oli vinkattu myös brittiläinen Mummin mehevä omenapiirakka ja ruotsalainen Mummun kaikki rahat. Molemmat käsittelevät isovanhemman muistin huononemista. Kyseisiä kirjoja oli tuolla blogissa myös kehuttu. Taidan laittaa lukulistallemme. :)

      Poista
  3. Harmi, jos tarina todella tuntuu jäävän kesken. Kirjojen kautta vastaavia aiheita on varmasti helpompi lasten kanssa käsitellä. Toisaalta, näin kolmenkympin hujakoillakin tuntuu, että lukisin mieluusti jonkun romaanin joka käsittelee dementiaa tai alzheimeria, se kun on niin vahvasti "omaisten tauti", meidän mummon tilan pahenemista koko ajan pelolla odotellen... :( Lukeminen on terapeuttinen harrastus, monessa suhteessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on lukulistalla Lisa Genovan Edelleen Alice-romaani, joka kertoo muistisairaudesta. Paco Rocan Ryppyjä-sarjakuva-albumi oli myös hyvä kurkistus muistin heikkenemiseen. Surullista mutta samalla hyvin terapeuttista luettavaa.

      Poista
    2. Joo, siinä on kerrassaan kekseliäästi kuvitettu sairauden eteneminen

      Poista
    3. Itse asiassa sinun aiempi blogisi (meni hetki kun yhdistin nimimerkit) olikin yksi josta sain alunperin kimmokkeen Ryppyjä-albumin lukemiseen. Kiitos siitä! Oli ajatuksia herättänyt lukukokemus.

      Poista
    4. Hehe, juu siirtelen hiljalleen bloggerin puolen sisällön tänne wordpressiin.

      Lieköhän sairaudet sarjakuvien aiheena kuinka yleisiä... Mom's cancer oli myös puhutteleva, ja kiinnostaisi lukea esim. David B:n Epileptic...

      Poista
    5. Mom's cancer oli tosiaan hieno ja nyt alkoi kiinnostaa myös tuo Epileptic. Varaukseen meni. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!