lauantai 16. maaliskuuta 2013

Ensikosketus Anna-sarjaan (ja sydämen surujen kakku)


















L. M. Montgomery: Annan nuoruusvuodet
Alkuteos: Anne of Green Gables, 1908
Kustantaja: WSOY, 2005 (1. painos 1920)
Sivuja: 282
Pisteet: 4,5/5

- Tuo Anna se vain paranee vuosi vuodelta, hän sanoi. - Minä väsyn muihin tyttöihin, he ovat harmittavan yksitoikkoisia. Annassa on vivahduksia kuin sateenkaaressa, ja jokainen vivahdus on edellistä kauniimpi. En tiedä, ei hän enää ole niin hauska ja lystikäs kuin pikku tyttönä, mutta hän on kerta kaikkiaan anastanut paikan sydämessäni ja minä pidän ihmisistä, joista minun täytyy väkisinkin pitää. On mukavampaa kun ei tarvitse vaivautua pitämään. 

Hei! Nappasin taannoisesta bookcrossing-tapaamisesta mukaani yhden osan Anna-sarjasta, joka on yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista tyttökirjasarjoista kautta aikojen. Ajattelin vihdoin tutustua Lucy Maud Montgomeryn (1874-1942) kirjoittamaan sarjaan yleissivistyksen vuoksi, mutta kuinkas kävikään. Ensikosketukseni tyttökirjoihin ja kirjan päähenkilön Anna Shirleyn värikkääseen elämään näin 32-vuotiaana olikin yllättävän lämmin. Minähän suorastaan ihastuin sarjan ensimmäiseen osaan Annan nuoruusvuodet!

Annan nuoruusvuodet kertoo orvoksi jääneen Anna Shirleyn elämästä uudessa kodissaan Avonlean Vihervaarassa naimattomien sisarusten Matthew:n ja Marillan kasvattityttärenä. Anna saapuu Vihervaaraan väärinkäsityksen seurauksena. Marilla ja Matthew ovat toivoneet lastenkodista poikaa Vihervaaran tilan hoitoa ajatellen, mutta juna tuokin punatukkaisen, kesakkoisen ja tauotta puhuvan 11-vuotiaan Anna-tytön. Anna saa kuitenkin kaikkien onneksi jäädä Vihervaaraan. Eläväisen luonteensa, huiman mielikuvituksensa ja hillittömän haaveilutaipumuksensa vuoksi Anna päätyy hyväntahtoisuudestaan huolimatta usein ongelmiin. Toisaalta samat ominaisuudet tekevät Annasta hyvin rakastettavan niin tyttärenä, ystävänä, oppilaana kuin ihastuksenkin kohteena.

Kirjassa seurataan Annan elämää viiden vuoden ajan. Hän nauttii sydämestään Vihervaaraa ympäröivästä luonnosta, koulunkäynnistä, parhaan ystävänsä Dianan seurasta ja haaveilee jatko-opinnoista. Ainoastaan samalla luokalla opiskeleva Gilbert saa muutoin niin hyväntuulisen Annan kuohahtamaan loukkaavalla hiuskommentillaan. Gilbert saakin huomata, että Anna on harvinaisen sitkeä tapaus lepytettäväksi...

Elämäniloa pulpahtelevan Annan elämästä oli suorastaan nautinnollista lukea. Ilon vastapainona kirjassa käytiin myös surullisemmissakin tunnelmissa. Kuten Avonlean asukkaat myös minä lukijana ihastuin Annan aitouteen. Annan nuoruusvuodet-kirja palautti elävästi mieleeni oman nuoruuden. Olisin varmasti pitänyt nuorena kovasti Anna-sarjasta, mutta onneksi pystyin tavoittamaan kirjan välittämän tunnelman näin iäkkäämpänäkin. Anna-sarjan seuraava osa onkin jo odottamassa minua.

J.k. Annalla on kirjassa elävä mielikuvitus ja hän keksii mm. niityille ja poluille mitä hurmaavampia uusia nimiä ja pitää lisäksi kakkujen leipomisesta. Näistä Annan ominaisuuksista innoittuneena päätinkin valmistaa suklaakakun nimeltä sydämen surujen kakku. Kauniin nimensä lisäksi kakku on todella herkullinen (lastemme suosikki) ja superhelppo valmistaa (ei vatkausta).

Sydämen surujen kakku

5 dl vehnäjauhoja
4 dl sokeria
3/4 dl tummaa kaakaojauhetta
1 tl soodaa
1 tl suolaa
1 tl vanilliinisokeria
250 g maitorahkaa
1/2 dl maitoa
150 g sulatettua voita
2 munaa

1. Sekoita vehnäjauhot, sokeri, kaakaojauhe, sooda, vanilliinisokeri ja suola.
2. Lisää maitorahka, maito, voisula ja munat.
3. Sekoita ja lapa voideltuun ja leivitettyyn (esim. kaura- tai kookoshiutaleilla) vuokaan.
4. Paista 200 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla n. tunnin ajan.

18 kommenttia:

  1. Ihanaa, että ihastuit Annaan. <3 Ja kakut jos mitkä sopivat Anna-kirjojen seuraksi. (Nyt vain ihmettelen, miksei minulla ole kakkua nautittavaksi - pitänee tyytyä suklaaseen...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin kakku jo hujahti mennä makeisiin suihin.. Taidan jo tänä iltana aloittaa seuraavan osan eli Anna ystävämme-kirjan. :)

      Poista
  2. Hmm... Annat ja kakku, kuulostaa hyvältä!

    Olen unohtanut muuten kiittää arpajaisvoitosta! On ollut kovassa käytössä kumpainenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kakku ja Anna-kirjat, todistetusti erittäin hyvä yhdistelmä. :) Ja mukava kuulla, että arpajaisvoitot olivat mieluisia! :)

      Poista
  3. Luin Annoja todella innokkaasti lapsena. Pitäisi ehkä joskus kokeilla, onko näiden viehätys yhtä suuri nyt aikuisena.

    Kakku näyttää suussa sulavan hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan harmittaa kun en löytänyt näiden kirjojen pariin lapsena. Nautin todella paljon näin aikuisenakin. Kannattaa kokeilla uusintakierrosta.

      Tuo kakku on todellakin suussa sulavaa.. Huomenna teemme uuden. Sitten vuorossa on omenainen kanelikakku. :)

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Ole hyvä! Mummomme reseptivalikoimasta jälleen napattu, ja niin helppo ja ihana kakku. Jos lapsillamme on aikanaan sydänsuruja, niin aion ehdottomasti tehdä tätä heille. Suklaakakku tepsii ainakin pieniin murheisiin.

      Poista
  5. Jaa-a, pitäisiköhän lähteä uudelle kierrokselle Anna-kirjojen pariin. Siitä onkin aikaa, kun ne luin (mikä ei tietenkään tarkoita, että itse olisin vanha!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen, oli todella mukavaa luettavaa näin iäkkääm.. ei enää aivan lapsena. ;) Eilen illalla jo aloittelin seuraavaa osaa.

      Poista
  6. Ihanaa, että tutustuit! Minä luin Annoja joskus ala-yläasteiden vaihteessa ja pidin kovasti, samoin Runotytöistä. Kakkuasi pitänee kokeilla, vaikuttaa ihanan herkulliselta ja helpolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runotyttö-sarjaan haluaisin myös kovasti tutustua. Ihanaa, ettei koskaan ole liian myöhäistä löytää tyttökirjojen pariin.

      Suosittelen kokeilemaan kakkua! On maistuva, helppo ja nopea. :)

      Poista
  7. Siitä on vuosia, kun viimeksi luin Anna-kirjoja, mutta vieläkin muistan elävästi niistä monia tapahtumia ja ne ovat pysyneet suosikkilistallani vuodesta toiseen...
    Kakkukin näyttää herkulliselta !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen jotenkin vieroksunut tyttökirjojen lukemista, onneksi voitin epäluuloni ja kokeilin. Oli todella mukava yllätys.

      Tuo kakku on vähän liiankin herkullinen. ;)

      Poista
  8. Jes, arvasin että tulisit tykkäämään tästä sarjasta! :D Toivottavasti pidät myös niistä seitsemästä jatko-osasta. Kakkukin näyttää todella hyvältä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykästyin kovasti Anna-sarjaan, ovat todellisia hyvän mielen kirjoja! Nyt luen kakkososaa ja ongelmana on, että kirja rentouttaa niin tehokkaasti, että nukahdan viimeistään kymmenen sivua luettuani. :)

      Sydämen surujen kakku on niin hyvää.. Nyt mussutamme omenaista kanelikakkua, joka sekin maistuu herkulliselta kylmän maidon kera ja Anna-kirjojen seurassa. :)

      Poista
  9. Anna-kirjat on jäänyt minultakin lukematta, mutta ehkä niihin vielä ehtii nyt parikymppisenä tutustua.. :) Monesti on kirjastoon mennessä mielessä niiden lainaaminen, mutta aina se unohtuu. Höh. Ehkä kesällä voisi ottaa itseään niskasta kiinni!

    Ja näyttääpä tuo kakku hyvältä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjaa lukiessa tuli olo, että Anna-sarja sopisi todella hyvin kesälukemiseksi. Esim. mökillä näitä olisi niin leppoisaa lukea. Hyvältä siis kuulostaa kesälukusuunnitelmasi. :)

      Ja tuo kakku on herkkua. Pitää tehdä pian taas uusi. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!