Teatterimaailmaan sukeltava Lentämisen alkeet
Reidar Palmgren: Lentämisen alkeet
Kustantaja: Otava, 2004
Sivuja: 254
Pisteet: 4-/5
- Niin! Kun mua pelottaa... että... Että kaikki näkee että olenkin ihan saatanan 'tavallinen' vaan. Pamautin nyrkillä pöytään, ja huomasin olleeni rehellinen. Naurahdin perään, niin kuin ihmiset tekevät halutessaan pehmentää jotain juuri sanomaansa. - Arvaas mitä, sanoi ukko siihen. - Kaikki ajattelee niin. Joka paikassa, täälläkin. Kato nyt niitä! Ja kaikki pelkää että ne paljastuu, ja että kukaan ei sitten enää pidäkään niistä. - Vai niin, ai sillä tavalla, sanoin ja hieroin silmiäni. - Ja jos ne sitten joskus 'paljastuu', ja kaikki näkee millaisia ne oikeasti on... - Niin. Mitä sitten? Ukko piti taukoa, ja kumarruin etunojaan. Hän antoi minun odottaa. Keino oli tuttu, vilkaisin ukkoa silmiin ja hän tiesi myös, että keino oli minulle tuttu. Virne vilahti silmäkulmassa. - Sitten ne huomaavat, että niistä pidetään ihan 'oikeasti'.
Hei! Kotiutin viime kuussa pääkaupunkiseudun bookcrossaajien tapaamisesta Reidar Palmgrenin Lentämisen alkeet. Olin lukenut aikoinani Palmgrenin esikoisromaanin Jalat edellä, joka ei ollut sytyttänyt. Onneksi muut bookcrossaajat rohkaisivat minua kokeilemaan Lentämisen alkeet-kirjaa. Se oli nimittäin varsin hyvä.
Lentämisen alkeet kertoo keski-ikäisestä näyttelijästä Vesasta. Vesa asuu yksin ja tuntee vastenmielisyyttä näyttelijäntyötään kohtaan. Ison näyttämön tyhjänpäiväiset mutta teatterille tuottoisat näytelmät ällöttävät Vesaa. Sitä pahempaa ovat vain lastennäytelmät, joita näyttelijät eivät haluaisi näytellä, ja joita lapsiyleisö ei oikeasti haluaisi edes katsoa. Epäkiitolliselta tuntuvan työnsä ja yksinäisyytensä lisäksi Vesa kantaa taakkanaan syyllisyyttä nuoruuden tyttöystävänsä hylkäämisestä hädän hetkellä. Vesa pelkää lisäksi paljastuvansa näyttelijäkuorensa alta aivan tavalliseksi ihmiseksi. Mutta mitä tapahtuu kun Vesa löytää teatterista vanhan käsikirjoituksen ja alkaa täyttää sen avulla taiteellista nälkäänsä näyttelijänä? Yhtäkkiä teatterin historia ja tarinat teatterin kummituksista alkavat tuntua Vesasta eläviltä. Voiko teatterin menneisyydessä tapahtunut vääryys vihdoin tulla esiin ja onko Vesalla samalla mahdollisuus sovittaa omatkin syntinsä?
Lentämisen alkeet oli mielestäni onnistunut sekoitus realismia ja mystiikkaa. Kotimaisessa kirjallisuudessa tuntuu törmäävän melko harvoin yliluonnollisiin aineksiin (verrattuna esimerkiksi eteläamerikkalaiseen kirjallisuuteen). Teatterimaailmaan kummittelu ja samanismi sopivat hyvin. Samalla kirja onnistui olemaan suorasukainen ja karhea sukellus teatterimaailman arkeen ja näyttelijän mieleen. Näyttelijänä Palmgrenin kerronta on uskottavaa ja teatterimaailman syövereihin tempaavaa. Palmgren onnistuukin kirjallaan avaamaan lukijalleen kiinnostavan näkymän teatterin sisälle.
Lentämisen alkeet jatkaa matkaansa bookcrossingin kautta. Ehkäpä ensi viikon tiistain 12.2.2013 bookcrossing-tapaamisessa (Helsingin keskustan Sokoksen 5. kerroksen kahvila klo 18) kirja löytää jälleen itselleen uuden lukijan.
Kustantaja: Otava, 2004
Sivuja: 254
Pisteet: 4-/5
- Niin! Kun mua pelottaa... että... Että kaikki näkee että olenkin ihan saatanan 'tavallinen' vaan. Pamautin nyrkillä pöytään, ja huomasin olleeni rehellinen. Naurahdin perään, niin kuin ihmiset tekevät halutessaan pehmentää jotain juuri sanomaansa. - Arvaas mitä, sanoi ukko siihen. - Kaikki ajattelee niin. Joka paikassa, täälläkin. Kato nyt niitä! Ja kaikki pelkää että ne paljastuu, ja että kukaan ei sitten enää pidäkään niistä. - Vai niin, ai sillä tavalla, sanoin ja hieroin silmiäni. - Ja jos ne sitten joskus 'paljastuu', ja kaikki näkee millaisia ne oikeasti on... - Niin. Mitä sitten? Ukko piti taukoa, ja kumarruin etunojaan. Hän antoi minun odottaa. Keino oli tuttu, vilkaisin ukkoa silmiin ja hän tiesi myös, että keino oli minulle tuttu. Virne vilahti silmäkulmassa. - Sitten ne huomaavat, että niistä pidetään ihan 'oikeasti'.
Hei! Kotiutin viime kuussa pääkaupunkiseudun bookcrossaajien tapaamisesta Reidar Palmgrenin Lentämisen alkeet. Olin lukenut aikoinani Palmgrenin esikoisromaanin Jalat edellä, joka ei ollut sytyttänyt. Onneksi muut bookcrossaajat rohkaisivat minua kokeilemaan Lentämisen alkeet-kirjaa. Se oli nimittäin varsin hyvä.
Lentämisen alkeet kertoo keski-ikäisestä näyttelijästä Vesasta. Vesa asuu yksin ja tuntee vastenmielisyyttä näyttelijäntyötään kohtaan. Ison näyttämön tyhjänpäiväiset mutta teatterille tuottoisat näytelmät ällöttävät Vesaa. Sitä pahempaa ovat vain lastennäytelmät, joita näyttelijät eivät haluaisi näytellä, ja joita lapsiyleisö ei oikeasti haluaisi edes katsoa. Epäkiitolliselta tuntuvan työnsä ja yksinäisyytensä lisäksi Vesa kantaa taakkanaan syyllisyyttä nuoruuden tyttöystävänsä hylkäämisestä hädän hetkellä. Vesa pelkää lisäksi paljastuvansa näyttelijäkuorensa alta aivan tavalliseksi ihmiseksi. Mutta mitä tapahtuu kun Vesa löytää teatterista vanhan käsikirjoituksen ja alkaa täyttää sen avulla taiteellista nälkäänsä näyttelijänä? Yhtäkkiä teatterin historia ja tarinat teatterin kummituksista alkavat tuntua Vesasta eläviltä. Voiko teatterin menneisyydessä tapahtunut vääryys vihdoin tulla esiin ja onko Vesalla samalla mahdollisuus sovittaa omatkin syntinsä?
Lentämisen alkeet oli mielestäni onnistunut sekoitus realismia ja mystiikkaa. Kotimaisessa kirjallisuudessa tuntuu törmäävän melko harvoin yliluonnollisiin aineksiin (verrattuna esimerkiksi eteläamerikkalaiseen kirjallisuuteen). Teatterimaailmaan kummittelu ja samanismi sopivat hyvin. Samalla kirja onnistui olemaan suorasukainen ja karhea sukellus teatterimaailman arkeen ja näyttelijän mieleen. Näyttelijänä Palmgrenin kerronta on uskottavaa ja teatterimaailman syövereihin tempaavaa. Palmgren onnistuukin kirjallaan avaamaan lukijalleen kiinnostavan näkymän teatterin sisälle.
Lentämisen alkeet jatkaa matkaansa bookcrossingin kautta. Ehkäpä ensi viikon tiistain 12.2.2013 bookcrossing-tapaamisessa (Helsingin keskustan Sokoksen 5. kerroksen kahvila klo 18) kirja löytää jälleen itselleen uuden lukijan.
Minulle taas kävi ihan päinvastoin. Jalat edellä oli tosi hyvä, tämä ei sytyttänyt sen jälkeen yhtään... :-D
VastaaPoistaJalat edellä sai vaikka mitä palkintojakin, joten siitä ovat monet pitäneet. Minulle se jäi jotenkin epäuskottavaksi. Odotin aikoinaan tajunnanräjäyttävää kirjaa, sillä Palmgrenin näyttelijäntyö oli tehnyt ison vaikutuksen. Lentämisen alkeet vetosi minuun aiheenkin puolesta. En ole tainnut aiemmin lukea romaania näyttelijöiden työstä.
PoistaBlogien myötä minulle on tullut positiivinen käsitys Reidarin kirjailijuudesta, mutten ole vielä (?) lukenut. Bookcrossingiakaan en ole kokeillut mutta se on loistava idea.
VastaaPoistaTätä Lentämisen alkeet-kirjaa suosittelen, jos olet yhtään kiinnostunut teatterin maailmasta. Bookcrossing on kyllä kivaa. Sen ansiosta on tullut luettua kirjoja, joita ei olisi muuten varmaankaan tullut luettua (kuten tämä Palmgrenin kirja).
PoistaVoisipa kokeilla :) oikein mukavaa viikonloppua sinulle.
VastaaPoistaKannattaa kokeilla, oli mielenkiintoinen kirja. Mukavaa viikonloppua! :)
PoistaMinäkin tykkäsin esikoisesta, toivottavasti ei käy niin kuin Paulalle. :) No, tykkäsin kyllä uusimmastakin, miksi en siis myös tästä.
VastaaPoistaTämä Lentämisen alkeet oli mielestäni jotenkin vimmaisempi (ja siten enemmän makuuni) kuin Jalat edellä. Nyt kun olen taas innostunut Reidar Palmgrenin teoksista pitänee tutustua uusimpiinkin. :)
PoistaOnpas kauhean mielenkiintoisen kuuloinen, menee 'muistiin'!
VastaaPoistaKurkistus teatterin kulisseihin oli todella mielenkiintoinen. Lukiessa huomasi, että Palmgren todella tietää mistä kirjoittaa. Kirja oli todella positiivinen yllätys!
PoistaTämä oli mahtava kuunnella kirjailijan itsensä lukemana, pidän hänen äänestään :)
VastaaPoistaEn aivan täysin ihastunut, ehkä johtuen tottumattomuudesta äänikirjoihin, haluaisinkin melkein ottaa uusiksi ihan luettuna. Kahvikuvaukset olivat uskomattoman hienoja, miten joku osaakin kuvata vaikkapa maidon kaatamista kahviin niin osuvasti!
En olekaan vielä uskaltautunut äänikirjoja kokeilemaan, pelkään etten pysty kunnolla keskittymään kuten kirjan kanssa. Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla tämä Palmgrenin itsensä lukemana. :) Nuo kahvikohtaukset jäivät kirjastakin mieleen. Kirjassa niiden kohdalla tuli ehkä hivenen toiston makua.
Poista