torstai 17. tammikuuta 2013

Arja Tiaisen suorasukaista runoutta

Arja Tiainen: Ruusu, ruusu tämän lumisen maiseman keskelle
Kustantaja: WSOY, 1985
Sivuja: 109
Pisteet: 4-/5

Hän on kala vedessä heti parit kirjat tehtyään.
Ja minua pelottaa jo nyt miten hän kestää 
lopun alun. Myöhemmät vuodet?
Ehkä jotkut saavat kuin linnut ilmasta
vauhtia lentoon. Jospa tosiaan jossain on rotu: onnelliset runoilijat? 

Hei! Ruusu, ruusu tämän lumisen maiseman keskelle oli ensikosketukseni Arja Tiaisen runouteen. Teos sisältää runoja, jotka laukovat selkeitä huomioita rakkaudesta, omasta taloudesta, naiseudesta, läheisen kuolemasta, seksistä ja kirjailijoiden elämästä. Runoissa tuntuu elävän rohkea ja vahva nainen, joka nauttii elämästä, mutta joka joutuu välillä pysähtymään miettimään elämää ja maksamaan kerääntyneitä henkisiä ja fyysisiä laskuja.

Ruusu, ruusu tämän lumisen maiseman keskelle oli minulle hieman epätasainen lukukokemus. Osa runoista iski täysillä, mutta osaan en kyennyt samaistumaan. En taida olla yhtä rohkea kuin runojen nainen. Ensimmäistä kertaa pohdin, miten vaikeaa runokirjan esittely onkaan. Jokaisen runon kun voisi arvioida omana, itsenäisenä teoksenaan. Runokirja jätti kuitenkin niin positiivisen jälkimaun, että aion ehdottomasti lukea lisää Arja Tiaisen runoutta. Erittäin hyvä ensikosketus siis.

Sydän on viety, yritettiin kyllä palauttaa, mutta se itse tahtoi jäädä sinne minne se jäi. Sitä ei voi väkisin ottaa tai jättää tai palauttaa. Rakkaus ei ala eikä lopu. 

Kursivoidut kohdat ovat katkelmia Arja Tiaisen runoista.

12 kommenttia:

  1. Ihana kuva!! ♥

    Mulla on edelleen rästissä pari runokirjapostausta, olen maailman huonoin kertomaan runoista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! (höpsö Alli-kissamme ei taaskaan suostunut pois kuvasta :)). Tykkään kovasti lukea muiden mietteitä runoista, siksi tietysti kannustan sinua kirjoittamaan lisää runopostauksia! :)

      Runopostaukset ovat siitäkin hyviä, että niistä saisi lukuinspiraatiota. Kaipaan nimittäin tälläkin hetkellä kipeästi runovinkkejä. Välillä runoteoksen valinta tuntuu minusta nimittäin yhtä vaikealta kuin viinin eri makusävyjen erottelu..

      Poista
  2. Oi mikä muikea viiksiniekka kuvaan on itsensä pungennut! :D "Hyvä on, ihminen. Hyvää hyvyyttäni tällä kertaa alennun poseeraamaan sinulle, kun sitä kuvaani noin kovasti halajat..."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alli on kyllä maailmanluokan linssilude, miltei joka kuvassa hän on vähintään taustalla kuikuilemassa. :)

      Poista
  3. Tiainen on kovin blogattu, hdcanis bloggasi tällä viikolla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muiden kirjabloggaajien postausten ansiosta löysinkin Tiaisen tekstien pariin. Ja itse asiassa koko runouden pariin. Olen hyvä esimerkki runopostausten hyödyllisyydestä. :)

      Kävinkin kurkkimassa hdcanisin postauksen. Oli mielenkiintoista verrata Tiaisen vanhempaa ja uudempaa tuotantoa.

      Poista
  4. Kaikki runobloggaukset ovat kiinnostavia! Tuokin on hyvä kommentti, että jokaisen runon voisi käsitellä omanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minustakin! Runot ovat itsessään mielenkiintoisia ja lisäkiinnostusta tuo bloggaajien valitsemat runot. Ne kertovat valitsijastaan.

      Jokainen runo on oma pieni tarinansa. Yksittäin runoja olisi tosiaan helpompi esitellä. Joissakin blogeissa onkin pieniä yhden tai muutaman runokatkelman maistiaisia. Ne toimivat mukavasti. :)

      Poista
  5. Kissat ja kirjat ovat pettämätön yhdistelmä! :) Itse luen runoutta hyvin vähän, voisin hiukan ryhdistäytyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat ovat mukavaa lukuseuraa, eivät liikaa hötkyile. :) Minun piti vain kokeilla runoutta mutta nyt olen ihan koukussa.

      Poista
  6. Siis apua! Kuinka olen missanut blogisi täysin?! Kiitos kommentista blogiini,nyt tajusin tulla vastavierailulle, ja tulin jäädäkseni! Kjäh ;P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi mukavaa kun tulit vastavierailulle ja lukijaksi, tervetuloa! Toivottavasti viihdyt. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!