maanantai 10. joulukuuta 2012

Hieno, yleissivistävä Persepolis



















Marjane Satrapi: Persepolis. Iranilainen lapsuuteni.
Alkuteos: Persepolis, 2000
Kustantaja: Like, 2008 (3. painos, 1. painos Otava, 2004)
Suomentanut: Taina Aarne
Sivuja: 155
Pisteet: 5-/5

Alkuun Marjane Satrapin (s. 1969) sarjakuvaromaani Persepolis ei vetänyt minua lainkaan puoleensa. Melko paksu, mustavalkoinen sarjakuvateos Iranin sotaisasta historiasta tuntui raskaalta aloittaa. Yllätykseni olikin suuri, kun tarina imaisi minut mukaansa ensimmäisistä ruuduista lähtien. Olin heti sisällä Satrapin koskettavassa, omaelämäkerrallisessa tarinassa.

Persepolis kertoo iranilaisten elämästä 1980-luvun alussa uskonnollisen fundamentalismin, joukkomurhien, Islamilaisen vallankumouksen ja Irakia vastaan käydyn sodan jaloissa pienen tytön silmin kuvattuna. Kymmenvuotiaan Marjanen perhe oli moderni ja kapinoi henkensä uhalla niin voimaantullutta huntupakkoa kuin kuninkaan määräämiä joukkomurhia vastaan. Marjane joutui seuraamaan vierestä kun perheen ystäviä vangittiin, kidutettiin ja lopulta teloitettiin. Myös ystävien pakeneminen maasta aiheutti Marjanelle perheineen raastavaa kärsimystä. Lopulta 14-vuotiaana myös Marjane päätettiin lähettää Eurooppaan turvaan. Turvaan, mutta samalla tuskallisesti eroon perheestään ja rakkaasta kotimaastaan.


Persepolis on tärkeä huuto ihmisyyden puolesta. Muistus siitä, miten hirvittävän kipeä sota on sen kokeville ihmisille. Ja miten kammottavia ihmisoikeusrikoksia niin sisällissota kuin toista maata vastaan käyty sota voi tuoda mukanaan. Niin Islamilaisessa vallankumouksessa kuin Irakia vastaan käydyssä sodassa ihmiset olivat vain pelinappuloita. Ja takapiruina toimivat aivan toiset maat. Maat, jotka hyötyivät maanosan öljyvarannoista. Kuulostaa hieman liiankin tutulta. Ympäri mennään ja yhteen tullaan. Kammottavin tuhoin ja inhimillisine tragedioineen.

Suosittelen erittäin lämpimästi lukemaan Persepolisin. Nämä asiat ovat tärkeitä kaikkien tietää, ymmärtää ja muistaa. Nuorimmille lukijoille kirjaa en kuitenkaan suosittele, sillä se sisältää rankkoja kuvia kidutuksista ja teloituksista. Itse aion seuraavaksi etsiä käsiini jatko-osan, Persepolis 2. Kotiinpaluu- sarjakuvaromaanin, joka kertoo Marjanen elämästä Euroopassa ja paluusta takaisin Iraniin.

Persepolis-sarjakuvasta on kirjoitettu myös mm. blogeissa Bibliofile, Booking it some moreLa petite lectrice ja Sallan lukupäiväkirja. Hienoja arvioita hienosta sarjakuvaromaanista, kannattaa käydä lukemassa!

8 kommenttia:

  1. Jei minäkin pidin tästä kovasti! Ja myös jatko-osa oli vallan hyvä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja huomasin, että olit pitänyt kakkososasta vieläkin enemmän. Odotankin Kotiinpaluun lukemista jo kovasti! Koin muuten samoin kuin sinäkin arviossasi, että välillä tämän kanssa meinasi mennä vähän tapahtumista ja seurauksista sekaisin.

      Poista
  2. Olen lukenut tästä aiemminkin, mutta nyt täytyy laittaa nimi muistiin. Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta! Nyt kun minäkin olen oppinut lukemaan muitakin sarjakuvia kuin Aku Ankkaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä vaikutti ulospäin aika haastavalta teokselta, mutta koska se on kirjoitettu yhden perheen tarinana, pääsee sarjakuvaan helposti sisään. Kannattaa lukea!

      Poista
  3. Mielenkiitoinen teos. Luulen että lukeminen pitää siirtää myöhemmäksi. Pienten lasten äitinä, huomaan etten voi lukea näitä vielä, Leijapoika yms. ovat tärkeitä kirjoja lukea ja avartavat maailmaa, mutta myötäeläminen lisää tuskaa välillä liikaa. Laitetaan korvantaakse

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän oikein hyvin. Esikoisen kanssa minulla oli aivan sama juttu. En voinut katsoa telkkaristaan yhtään mitään ikävää. Toisen kanssa olen jotenkin siedättynyt lukemaan rankempaakin. En kyllä vieläkään kykene katsomaan väkivaltaviihdettä..

      Poista
  4. Jes, luit tämän! Ja tykkäsit. :) Mun on tosin vaikea kuvitella, että joku ei tykkäisi tästä. Kakkososa on hyvä myös, tavallaan aika erilainen, kun maa vaihtuu ja Marjane kasvaa, mutta vilpitön perusvire pysyy mielestäni samana. Hyviä lukuhetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäsin kovasti! Odottelen jo kakkososaa mielenkiinnolla. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!