Niilo Näsikkä ja löysä läjä (Lukudiplomi-haaste)

Kuva: WSOY
Jaana Lappo: Niilo Näsikkä ja löysä läjä
Kuvittanut: Pia Westerholm
Kustantaja: WSOY, 2003
Sivuja: 68
Pisteet: 1/5

Niilo oli juuri esittelemässä uutta peliään Teemulle ja Rikulle, kun joku huusi: - Pensaassa on apina! Siellä on mutis! Kaikki juoksivat ulos. Aidan takana kyykisteli joku pieni ja tumma. - Ei se ole mutis, sanoi Senni. - Sen naama ei ole musta. - Se ei myöskään ole apina, koska sillä on vaatteet, Ulla lisäsi. - Hei, jätkä! Esiin jos uskallat! Rauno huusi. Rauno oli luokan kingi. Pensaasta tuli ulos pieni ulkomaalaisen näköinen poika. - Eppu! pääsi Niilolta. - Tunnetko SINÄ tuon tyypin? kysyi Rauno. Niilon oli pakko tunnustaa. - Se on mun pikkuveli. - Toi? Valehtelet! Ja mitä se täällä tekee? - Se on karannut tarhasta, Niilo selitti. - Eppu epänormaali! Iirokalle huusi. - Takaisin eläintarhaan! 

Hyvät lukijat. Ensimmäinen Lukudiplomi-haastetta varten lukemamme kirja oli Jaana Lapon kirjoittama ja Pia Westerholmin kuvittama WSOY:n Werneri-sarjassa ilmestynyt Niilo Näsikkä ja löysä läjä. Niilo Näsikkä ja löysä läjä tuli valituksi Opetushallituksen Kunnarin Naurupulveri-kirjalistasta. Kirjan olisi siis ollut tarkoitus naurattaa, mutta meidät se veti valitettavasti paikoitellen melko vakavaksi.

Niilo Näsikkä ja löysä läjä kertoo eräästä ykkösluokasta. Luokan kesken järjestetään kisa siitä, ketkä pitävät heille määrätyn kadun puhtaimpana koirankakoista. Kirjan pääteema on hauska ja kirjan takateksti lupaileekin lämminhenkistä kisailua. Kirjassa on kuitenkin muutama rankka teema siivousteeman lisäksi. On masennuksesta kärsivä äiti, koulukiusaamista, kuoleman käsittelyä ja rasismia. Kaikki mainitut teemat ovat toki tärkeitä, mutta minua kirjassa puistatti se, ettei se ottanut minkäänlaista kantaa aiheisiin. Kirja räväytti eteen vaikeita asioita, mutta jätti pienen lukijan itse päättämään, ovatko esimerkiksi rasistiset kommentit okei vai ei? Tai onko oikein kiusata luokkakaveria, joka tuoksahtaa, koska hänen äitinsä ei masennukseltaan jaksa pestä pyykkiä? Enemmän kirjasta tuli vaikutelma, että tällainen toiminta on hyväksyttävää.

Hyvää lukukokemuksessa oli kirjan kansi, joka houkutti eskarilaistamme kovasti kirjan pariin. Lisäksi katujen siivous koirankakoista olisi yksittäisenä aiheena ollut mukava ja riittävä aihe kirjalle. Onni lukukokemuksessa oli se, että luimme kirjan lapsen kanssa yhdessä. Tämä olisi mielestäni melko rankka kokemus ekaluokkalaisen tai tokaluokkalaisen yksin luettavaksi. Etenkin jos lapsi on adoptoitu ja/tai tummaihoinen. Kielenkäyttö tummaihoisia kohtaan oli kirjassa niin kovaa, että osan matkaa jouduin sensuroimaan tekstiä kirjaa lukiessani. En yksinkertaisesti voinut lukea kaikkea tekstiä tummaihoiselle kuusivuotiaallemme. Hieman ihmettelen, miten tällainen kirja on voitu valita Opetushallituksen lukuohjelmaan? Sitä pohtiessa suuntaamme haasteen seuraavien lastenkirjojen pariin ja toivomme lempeämpiä lukukokemuksia jatkossa.

Kommentit

  1. Harmi, että lukudiplomi alkoi noin epäonnisesti :( Toivottavasti jatkossa löytyy mukavampaa luettavaa!

    Kiitos postista, hienoja tiskirättejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieman nihkeästi lähti haasteemme käyntiin, mutta nyt luettavana oleva haastekirja vaikuttaa onneksi oikein mukavalta. Kiva kuulla että tiskirätit ovat löytäneet perille! :)

      Poista
  2. Mukava kommentistasi lukea, että seuraava kirja vaikuttaa leppoisammalta. Tämä nimittäin kuulostaa aika hurjalta. Saarnatahan ei kirjan toki tarvitse, mutta kyllä (etenkin oph:n suositteleman?) kirjan tulisi mielestäni ottaa joku kanta. Siis kun on lastenkirjasta kyse. Hui. Mukavaa jatkoa lukudiplomille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuota ajoin takaa. Saarnata ei lastenkirjojenkaan tarvitse mutta pienille olisi kuitenkin lastenkirjojenkin mielestäni hyvä toimia jonkinlaisena mallina. Ettei aivan kaikelle ole ok nauraa.

      Poista
  3. Ohhoh! Kuulostipa ikävältä kirjalta :( Ei kyllä houkuta tarttumaan oman tokaluokkalaisen kanssa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tosiaan henkilökohtaisesti suosittele tätä lastenkirjaa. Polttelee jo kovin viedä kirja äkkiä pois ja takaisin kirjastoon..

      Poista
  4. Kuulostaa kyllä että kirja vähintäänkin vaatisi että luetaan yhdessä ja prosessoidaan mitä tapahtuu, yksin luettavaksi aika rankkoja aiheita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjassa läväytettiin lapsen eteen aikuisillekin rankkoja aiheita. Hieman hämilleen lapsi tämän kirjan kanssa kyllä saattaa jäädä ilman aikuista lukukaveria.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Suositut tekstit