torstai 16. elokuuta 2012

30 Days of Books: kirja, josta en uskonut pitäväni, mutta jota päädyin rakastamaan

Kuva: Like
Erlend Loe: Supernaiivi
Alkuteos: Naiv. Super, 1996
Kustantaja: Like, 1998
Suomentaja: Outi Menna
Sivuja: 222

Hyvät lukijat! Erlend Loen Supernaiivi oli kirja, joka yllätti minut täysin. Olin vähän ennen Supernaiivia kahlannut läpi Loen kirjan Tosiasioita Suomesta, josta en pitänyt yhtään. Mutta Supernaiivi. Siihen kyllä rakastuin.

Supernaiivi kertoo 25-vuotiaasta miehestä, joka eräänä päivänä kokee elämänsä täysin merkityksettömäksi. Alkaa pitkä (mutta sitäkin kiintoisampi ja hauskempi) taivallus kohti päivää, jolloin mies löytää elämästään jälleen mielekkyyttä. Tuohon päivään astumiseen tarvitaan kuitenkin paljon pallon pompottamista seinää vasten (Se muuten on ihanaa! Ja samalla niin ärsyttävää!), hakka-lelun takomista, merkityksettömien asioiden listaamista sekä suurten asioiden pohdiskelua (tajusin vihdoin jotain suhteellisuusteoriasta tämän kirjan avulla!).

Kirja on humoristisesti ja lämpimästi kirjoitettu tarina vakavasta aiheesta. Siitä, kun ihminen pysähtyy kaiken hulinan keskellä miettimään, miksi me oikeastaan olemme täällä. Onneksi on olemassa paljon ihania palloja ja rakkautta, jotka auttavat niin tarinan miestä kuin meitä kaikkia muitakin selviämään eksistentialismipohdintojemme keskellä.

6 kommenttia:

  1. Ja onneksi on hakka ;)

    Tämä meni minulla sarjaan ihan kiva. Hauskoja hetkiä oli, mutta mm. ne pitkät listaukset/esitykset vai-mitä-ne-nyt-oli turhauttivat. Muuta en ole Loelta lukenut, ainakaan vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, hakka on kyllä hyvä! Tähän asti henkilökohtaisesti on vielä riittänyt pallojen pompottelu ;)

      Minäkin olin vähän että häh tämän kirjan listojen kanssa, mutta sitten tämä kirja vaan jotenkin vei sydämeni.

      Poista
  2. Ihana että siekin tämän tajusit!! :)

    Jotain olen Loelta muutakin lukenut, mutta ei ne yltäneet Supernaiivin viattomaan viisauteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole tämän kirjan jälkeen uskaltautunut (pettymisriskin takia) lukemaan muuta Loelta vaikka L:ää on kyllä kovasti myös kehuttu. Hellin tämän kirjan "muistoa" :)

      Poista
  3. Hakka kieltämättä upposi tajuntaan erinomaisena ratkaisuna moneen ongelmaan... Yksinkertaisuudessa on voimaa.

    En ihan rakastunut tähän mutta tykkäsin kyllä minäkin. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kirjassa kokonaisuutenakin on yksinkertaisuuden ansiosta voimaa. Kirjan päähenkilö on kaikessa naiviudessaan hyvin rohkea. Aika harva uskaltaa pysähtyä. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!