Arno Kotro: Musta morsian

Kuva: Like
Arno Kotro: Musta morsian
Kustantaja: Like, 2005
Kannen suunnittelu: Eliza Karmasalo
Sivuja: 103
Pisteet: 3.5/5

Hyvät lukijat! Arno Kotron runoteos Sanovat sitä rakkaudeksi nappasi sydämeni. Teoksen jatko-osa Musta morsian ei kuitenkaan aivan yltänyt samaan. Se onnistui vain hetkittäin hipaisemaan sydäntäni.

Sanovat sitä rakkaudeksi oli miehen näkökulmasta kirjoitettu, ytimekäs ja sivaltava, lyhyistä runoista koostuva runoteos. Musta morsian on tälle kuin vastakohta. Kirjoissa myllää sama ero, samat muistot. Musta morsian ottaa kuitenkin tapahtumiin naisnäkökulman. Nyt runot ovat pitkiä ja pohdiskelevia.

Runojen pituus oli minulle ongelmallista. Huomasin pitäväni enemmän lyhyistä, voimakkaista runoista. Nyt runot tuntuivat liian pitkiltä ja seilailevilta. Musta morsian oli kuitenkin ehdottomasti lukemisen arvoinen. Kirjan kansi on hyvin kaunis ja teos sisältää muutaman täysosuman, joihin palaan yhä uudelleen.

sinä aina sijoitit onnen kulman taakse
huono sijoitus

minä en riittänyt sinulle
  kyllä sinä minut halusit
ihan varmasti halusit

samalla tärkeämpää
valloittamattomat mantereet
aidan takaiset viheriöt

ei ole vieraita pöytiä
      viereisiä vain

sinä kaihosit kauas

näen sinut yhä ikkunalla
katsomassa hiljaa kaupungin
vietteleviä valoja

halusit näyttää niille
             totta vie näytit

jotain minullekin
          väistämättä

-Arno Kotro-

Kommentit

  1. Juuri tämä ja sitten se toinen Kotro...en muista nimeä. Nämä pitäisi saada omaksi. Muutama runo on Lumikarpalossa.

    Sain tänään sen Niemisen vihdoin blogiini...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotron Sanovat sitä rakkaudeksi ja Musta morsian on ilmestynyt myös yhteisniteenä nimellä Ilman sinun rakkauttasi. Nämä toisilleen vuoropuhelevat runoteokset olisi varmasti makea pala yksissä kansissa.

      Kävinkin lukemassa jo mainion Kai Nieminen-postauksesi! Jo seuraaviakin runoteosbloggauksiasi odotellessa :)

      Poista
  2. Tämäkin kirja minulla on ja muistan sen lukemisen jääneen vain selailuksi. Oikeastaan tästä kirjasta minulle tulee vain mieleen jonkinlainen oikeudenkäynti tai ainakin syytös Kotroa vastaan, että hän pihisti näiden tekstien aiheet ja nimenkin joltain henkilöltä, jonka tekstit hän sai lukea jonkin kustantamon kautta, kun häneltä oli kysytty arviota tuon henkilön runoista. Miten juttu jatkui, en tiedä, kun ei tullut sitä kummemmin seurattua. Sen sentään muistan, että Kotro totta kai kiisti eikä myöntänyt mitään plagioineensa.
    Täytyy miettiä, mihin olen tuon kirjan laittanut. Ettei mennyt jo maalle pakatuissa tavaroissa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista! Kun luin tätä runokirjaa tuli tunne, että kirjan on oikeastikin kirjoittanut Kotron entinen vaimo. Kuin kostoksi, että kyllä minäkin osaan herra runoilija. Mielestäni erittäin onnistuneesti naisen näkökulmasta kirjoitettu runoteos siis. Vaikkakin jäi suurilta osin harhailevan tuntuiseksi.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Suositut tekstit