perjantai 16. joulukuuta 2011

Jukka Laajarinne: Leikkiminen kielletty!

Jukka Laajarinne: Leikkiminen kielletty! Kontrolliyhteiskunnan lapset (<- Adlibrikseen)
Kustantaja: Atena, 2011
Sivuja: 174
Pisteet: 4/5

Hyvät lukijat! Kirjaston Bestseller-hyllystä tarttui mukaani suorastaan värisyttävä ja totuttua täräyttelevä kirja lasten kasvatuksesta. Ja siitä mikä kaikki siinä onkaan pielessä. Jukka Laajarinteen opus Leikkiminen kielletty! Kontrolliyhteiskunnan lapset herättää paljon ajatuksia. Ja tunteita.

Jukka Laajarinne kyseenalaistaa lähes kaiken lasten nykyaikaisessa kasvatuksessa; kontrolloimme liikaa, huolehdimme liikaa, puristamme lapsista pois persoonallisuuden, lapsilla on liian vähän vapaa-aikaa ja liian paljon ohjattuja harrastuksia. Ja vanhemmilta vaaditaan aina aikuismaista käytöstä. Jopa lapsilta odotetaan aikuismaista käytöstä. Lapsuus loppuu nykään lyhyeen.

Monessa kohdin kirjaa lukiessa tuli nyökyteltyä mukana. Aivan, lapsilla taitaa olla nykyään aivan liian vähän rentoa vapaa-aikaa. Lapset enää harvemmin vain ovat ja ajattelevat. Lapsilla ei saisi enää olla tylsää. Neuvolassa lasteni kanssa asioidessani olen huomannut, että pienetkin lapset kannustetaan laittamaan päiväkotiin, jotta heistä tulisi varmasti standardien mukaisia. Persoonallisuus tunnutaan haluavan kitkeä pois. Lapsista tulee kyllä siten varmasti tulevaisuuden kuuliaisia työntekijöitä, mutta tuleeko heistä näin myös onnettomia aikuisia?

Nyökyttelin myös kohdassa, jossa Laajarinne pohtii lastenkulttuuria. Millaista kulttuuria lapset oikeasti haluaisivat? Nykyisin lastenkulttuuri on lähes aina aikuislähtöistä. Missä on lapsilähtöinen lastenkulttuuri? Päiväkodeissa ja kouluissa lasta pyydetään piirtämään jotain tiettyä. Ja lapsi tekee sitä mitä hän tietää häneltä odotettavan. Lapset tuntuvatkin nykypäivän Suomessa olevan lähes ainoa sensuurin alla oleva ryhmä.

Kirjaa lukiessa tuli myös hetkiä, jolloin kirja ärsytti. Laajarinteen toive siitä, että vanhempien ei tarvitsisi olla "aikuisia" ei paljon nyökytyttänyt.  Kirjasta sai kuvan, että kirjoittajan mielestä vanhempien toilailu on vain hyväksi lapsille. Tuli vahva epäilys, että kirjailija ei ole tainnut itse kokea lapsuutta alkoholistiperheessä tai muussa vastaavassa häröilyperheessä. On totta, että moni tällaisen lapsuuden kokenut on aikuisena vahvempi ja kypsempi kuin moni helpon lapsuuden kokenut. Mutta osa lapsista särkyy.

Tämä kirja herättää erilaisia voimakkaita tunteita, mutta herättelee myös kyseenalaistamaan omia toimia. Kannattaa siis rohkeasti lukea kirja. Kirjan lukemisen jälkeen olo oli kuin olisi käynyt rokotettavana. Eihän se mukavaa ole, mutta tarpeellista!

4 kommenttia:

  1. Vaikuttaa oikein hyvältä ja ajatuksia herättävältä opukselta. Itse olen sitä mieltä, että lapset ovat lapsia ja niiden täytyy saada leikkiä. Harrastukset monesti rajaavat yhteistä lasten aikaa, kun ei ole sitten kavereita, kun kaikki harrastavat. Tottakai harrastuksia ja rajat pitää olla, mutta luovuudella pitää olla tilaa :)

    VastaaPoista
  2. Samaa mieltä Jokke! Tämä kirja on aika kärjistäen kirjoitettu joten herättää varmasti vielä paljon keskustelua. Kannattaa kyllä lukea. Ja tervetuloa lukijaksi! :)

    VastaaPoista
  3. Tulehan kurkkaamaan blogiini ;)

    VastaaPoista
  4. Hei Susa! Olipa siellä kiva yllätys, laittelinkin jo sinulle meiliä! Ja mukavaa saada sinut lukijaksi, tervetuloa :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!