Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui!
Kustantaja: Ajatus Kirjat, 2005
Sivuja: 222
Pisteet: 4/5
Hyvät lukijat! Eloni riemastuttavien omaelämäkerrallisten teosten parissa jatkui Aino Kontulan fiktiivisellä päiväkirjalla Rexi on homo ja opettajat hullui!, joka sukeltaa syvälle yhden yläasteen sisuksiin. Aino Kontula on biologian ja maantiedon opettaja kuten kirjan kertojakin. Miten fiktiivinen kirja lopulta on, jää jokaisen arvioitavaksi. Itselle jää tunne, että vain oppilaiden ja opettajien nimet on muutettu. Mene ja tiedä. Sen tiedän, että kirja tempaa mukaansa ja pyörittää lukijaa peruskoulun pyörteissä. Ja viihdyttää niin mahdottomasti!
Kirja on päiväkirjamuotoon kirjoitettu kuvaus yläasteen arjesta ja juhlasta yhden vuoden ajalta. Yläaste, jota kirjassa kuvataan, on todella iso ja joukkoon mahtuu todellisia persoonallisuuksia niin oppilaiden kuin opettajienkin joukossa. Häiriköitä (voisi sanoa jopa häiriintyneitä oppilaita) on paljon, opettajat ottavat vastaan niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa ja yrittävät samalla huolehtia hiljaisistakin oppilaista. Välillä opettajatkin taantuvat samalle tasolle oppilaidensa kanssa. Tai siis lähes päivittäin.
Kyyti on siis hurjaa, ja joka päivä tuntuu olevan täynnä murrosikäisten oppilaiden tempauksia. Näin jälkikäteen tuntuukin, että Aino Kontula on tainnut kerätä kirjaan kaikki opettajan urallaan kohtaamansa häirikköoppilaat samaan kirjaan. Ainakin toivon ja rukoilen, ettei meno ole todellisuudessa aivan näin hurjaa yhden vuoden aikana. Vaikka tapahtumat ovat välilä todella rankkoja, osaa Kontula kirjoittaa mehukkaasti ja mustalla huumorilla höystäen. Hienoa on myös se, että kaikesta työnsä raskaudesta huolimatta ainakin osa opettajista jaksaa silti välittää oppilaista. Ja jopa kiintyä heihin.
Aika monelle tulee tätä kirjaa lukiessa varmastikin mieleen omat yläasteajat. Oli meilläkin omat häiriköt ja tarkkisluokka. Yksi haistatteli opeille, kiusasi ja rikkoi ikkunan. Matematiikan lehtori itki tunnilla kun ei enää jaksanut. Historian opettaja selvästi pelkäsi osaa oppilaista. Kaukana oltiin kuitenkin Rexi on homo ja opettajat hullui!-kirjan maailmasta. Onneksi. Siltikin hengähdän helpotuksesta, etten ole yläasteen opettaja ja toivotan kaikille peruskoulun opettajille jaksamista. Palkallinen pitkä kesäloma kuulostaa hyvinkin kohtuulliselta tämän kirjan luettuaan.
Kiitos, voimia tarvitaankin! Kontulan kirja herätti aikoinaan pienen myrskyn vesilasissa. Kirjan yläaste on Raision yläkoulu, ja sen työntekijät tunnistivat totta vieköön itsensä kirjasta. Osa suuttui. Opettaja-lehdessä julkaistiin pitkä tuohtunut kirjoitus, ja lehti oli pyytänyt Kontulaltakin kommenttia. Kirjailija viisaasti vain kiitti palautteesta ja toivotti hyvää lomaa. Kontula julkaisi tämän ja pari muuta vastaavaa eläkkeelle jäätyään.
VastaaPoistaJokaisesta yläkoulusta varmasti saisi samanlaisen kirjan aikaan hieman tiivistämällä ja liioittelemalla. Paljon ei tarvitsisi värittää. Mutta paljon riippuu myös näkökulmasta. Jos vain joutuu tuijottamaan huonosti voivia oppilaita ja heidän oireiluaan, ei kauaa jaksa. Onneksi kuitenkin edelleenkin enemmistö nuorista on terveitä ja mukavia! Ja opettajistakin...
Kiitos Kirsi kommentista! :) Mielenkiintoista kuulla, miten kirja aikanaan kohahdutti. Ymmärrettävää että opettajista ja oppilaista oli varmasti ikävää lukea itsestään tätä vähemmän mairittelevaa tekstiä.. Aino Kontulan kunniaksi on todettava, että hän ei säästele myöskään itseään, vaan kovimmin hän tuntuu kirjassa ruoskivan omaa opetustaan/ opettajuuttaan. Sinänsä siis jopa jollain tavalla reilua.
VastaaPoistaTää oli hyvä kirja, ne kaksi muuta ei ihan yhtä hyviä (toinen jäi mulla kesken). Siitä löytyi kyllä niitä samoja piirteitä, mitä oli aikoinaan omassakin koulussa.
VastaaPoistaKiitos Velma kommentista ja tervetuloa lukijaksi! :) Olin suunnitellut lukevani Kontulan muutkin kirjat ja mietinkin ovatkohan ne yhtä hyviä.. Katsotaan innostunko niitä muitakin lukemaan, voi olla että tässä oli nyt joksikin aikaa riittävästi koulumaailmasta :)
VastaaPoista