Koukuttavaa erotiikkaa: Fifty Shades - Sidottu
E. L. James: Fifty Shades - Sidottu
Alkuteos: Fifty Shades of Grey, 2011
Suomentanut: Riie Heikkilä
Kustantaja: Otava, 2012
Sivuja: 585
Goodreads-tähdet: ★★★★ really liked it
"'Christian lennätti minut Seattleen helikopterillaan', minä sanon kohauttaen olkiani.
Kate tuijottaa minua suu auki. Minun on tunnustettava, että rakastan näitä hetkiä - minusta on ihanaa nähdä Katherine Kavanagh hiljaisena ja ällistyneenä, se on hirvittävän harvinaista. Vedän syvään henkeä ja nautin täysin rinnoin.
'Jep, hänellä on helikopteri, jota hän siis itse ohjasi', minä sanon ylpeänä.
'Tietenkin sillä törkeän rikkaalla paskiaisella on helikopteri. Mikset sinä ole kertonut minulle aikaisemmin?' Kate katsoo minua syyttävästi, mutta hänen huulillaan väreilee hymy ja hän pudistaa päätään epäuskoisena.
'Minulla on ollut viime aikoina aika paljon ajateltavaa.'
Kate rypistää otsaansa.
'Pärjääthän sinä sillä aikaa kun minä olen poissa?'
'Tietenkin pärjään', minä vastaan rauhoittelevasti. Olen vieraassa kaupungissa vailla työpaikkaa, ja poikaystäväni on pähkähullu."
Hei! Ennakko-odotukseni olivat varsin matalalla aloittaessani Fifty Shades-trilogian ensimmäistä osaa. Odotin tökerösti kirjoitettua, iljettävää tarinaa nuoren naisen ja vanhemman miehen sadomasokistisesta seksisuhteesta. Yllätyin, koska tekstin taso ei ollut niin huonoa kuin olin odottanut (se oli varsin humorististakin paikoitellen), ja kirjassa kuvattu suhdekin oli varsin sympaattinen. E. L. Jamesin kirjoittama Fifty Shades - Sidottu koukuttikin minut heti ensi sivuilta.
Kirjan päähenkilöt ovat 21-vuotias kirjallisuusopintojaan juuri lopetteleva, punasteleva ja kokematon, mutta samalla varsin määrätietoinen Anastasia Steele ja 27-vuotias Grey Enterprises Holding-yhtiön viileä toimitusjohtaja Christian Grey. Anastasia on älykäs ja viehättävä, tummahiuksinen ja suurisilmäinen, jollain tapaa melko tavallinen nuori nainen. Christian kuvataan kirjassa erittäin komeaksi, harmaasilmäiseksi, hyväntuoksuiseksi, huumorintajuiseksi, hyväsydämiseksi, äärimmäisen rikkaaksi, mutta samalla varhaislapsuudessaan vakavasti traumatisoituneeksi mieheksi. Lisäksi hänelle kerrotaan olevan valtavan iso ja upea.. oma suihkukone. ;) Christian tuntee traumojensa vuoksi olonsa turvalliseksi vain ollessaan ns. puikoissa. Oli se sitten töissä, helikopterin ohjaimissa tai sängyssä. Kohdatessaan kömpelön ja punastelevan Anastasian Christian luulee löytäneensä täydellisen palvelijan sadomasokistisiin seksileikkeihinsä. Anastasia on kuitenkin varsin itsenäinen nainen, ja Christian saakin huomata olevansa ensi kertaa epävarma. Miten saada kaksi aivan erilaista elämäntyyliä sovitettua yhteen?
Mielenkiintoisesta traumajuonestaan huolimatta kirja on perustaltaan romanttista erotiikkaa. Olin yllättynyt, että ensimmäistä seksikohtausta saadaan odottaa yli sata sivua. Tämän ansiosta kirjan loppupuoliskolla usein toistuvat seksikohtaukset eivät vielä alkaneet puuduttaa. Sadomasokismista huolimatta seksikohtaukset ovat varsin kilttejä. Sopivan kuumaa kamaa tällaiselle tavalliselle tallarille.
Olin odottanut/ pelännyt että Christian olisi ollut selvästi vanhempi kuin Anastasia. Christian osoittautuikin aika sympaattiseksi, nuorehkoksi mieheksi pomottelutaipumuksestaan huolimatta. Myös Anastasia vaikutti mukavalta, helpolta samaistumiskohteelta. Fifty Shades-sarja on vedonnut hurjan isoon joukkoon naisia ympäri maailman, ja se ajoi minut miettimään naisten miesihannetta. Yhden kirjasarjan perusteella ei parane tehdä liian suoraviivaisia arvioita naisten mieltymyksistä, mutta Sidottu-kirjassa meihin naisiin näyttäisi (ainakin fantasioissa) vetoavan mystinen, hieman vaurioitunut mutta hyväsydäminen, huumorintajuinen, huisin komea, rikas ja kyltymätön mies. Ja (suihkukoneen ;) ) koollakin näyttäisi ainakin tämän kirjan perusteella olevan väliä.
Vaikka kirja oli todella viihdyttävä, oli siinä huonotkin puolensa. Automerkkinä toistui suorastaan kroonisesti Audi ja puhelimena BlackBerry. Näitä tuotiin esiin sen verran hanakasti, että kyseessä oli varmastikin piilomainonta. Ärsyttävää. James ei myöskään tunnu paljon vaihtelevan termejä, joihin on mieltynyt. Mm. ooh!, punastelu ja verbi survaista toistuvat kirjassa jatkuvasti. Näiden termien käyttö alkoi kyllästyttää. Juontakaan kirjassa ei erityisemmin ole. Kirja on lähes pelkästään kuvaus parisuhteen kehittymisestä. Viihdyttävä kuvaus toki.
Sidottu-kirjasta tuli mieleen Sookie Stackhouse-sarja. Fifty Shades-sarjan lukemista on tunnuttu jollain tapaa häpeiltävän (ihmiset eivät kuulemma kehtaa lukea sitä julkisella paikalla). Samaa en ole huomannut Sookie Stackhouse-kirjojen kohdalla, vaikka niissä seksin pariin hypätään vieläkin tiuhemmin. Fifty Shades oli näin yhden kirjan perusteella minusta parempi kuin Sookie Stackhouse-kirjat. Tekstin tasokin oli korkeampaa (todettakoon, että Sookie Stackhouse-sarjan tekstin taso on mielestäni todella alhaalla, vertailukohta ei siis ole mainittava). Ei siis mitään nolostelua Fifty Shades-sarjan kanssa. Kyllä sitä kehtaa lukea.
Sidottu-romaanin ovat lukeneet mm. Pussinäätä (joka koki kirjan todella epäeroottiseksi), Ahmu (joka löysi mielenkiintoisia yhtymäkohtia Twilight-kirjoihin), Tiina (jonka mielestä kirja aliarvioi täysi-ikäistä kohderyhmäänsä), Nanna (jonka mielestä kirja oli kömpelösti toteutettua pehmopornoa) ja Helmi-Maaria (jota kirja omaksi yllätyksekseen viihdytti).
Pihi nainen, minä en yhtään häpeäsi lukea erotiikkaa ja tuoda sitä esiin blogissani, mutta kun nämä sarjan kirjat tulivat minulle tuosta vain, jokin koko hommassa tökki. Ehkä luen mieluummin romaania, jossa on kunnon erotiikkaa, mutta pääaihe on muu. Tosin olen lukenut sekä Henry Millerini että Anais Ninin, mutta jo asetelma, nuori tyttö, vanhempi mies, hyytää minua. Kunpa tämä kirja olisikin tehty niin, että aikuinen nainen ja nuori mies, joka on monessa suhteessa niin paljon onnistuneempi yhdistelmä. Nainen on eroottisesti vahvimmilaan, kun mies välttämättä ei enää ja sitten on siinä vähän muitakin juttuja...Ne parisuhteet, jotka tunnen ja mies on ollut noin 15 vuotta vanhempi kuin naiset (ystävättäreni) ovat kaikki päättyneet eroon, kun nainen on ollut noin 45 eli kuten olin ennustanutkin. Toisinpäin ei ehkä välttämättä näin...
VastaaPoistaMinusta kirjan kuuden vuoden ikäero ei ole mitenkään kovin suuri. Minua olisi hyytänyt isompi ikäero. Nyt he tuntuivat aika vertaisiltaan.
PoistaIkäeroasiat ovat kinkkisiä. Olenko ikärasisti, kun tunnen, että paljon nuoremman henkilön kanssa olisi sitten henkisesti eri taajuudella.. Nuoren miehen ja vanhemman naisen fyysistä yhteensopivuutta en kyllä epäile.
Ai se oli vain kuusi vuotta...miten minä sain kun luin niitä kirjojen mukana tulleita esitteitä kuvan paljon suuremmasta ikäerosta: Tuohan on tuiki tavallista ja ärsyttämätöntä;)
PoistaTiedän mitä tarkoitat ja olen samaa mieltä, mutta heti kun tarkastelen asiaa ympäristöäni katsellen ja näen parit, joissa mies on paljon iäkkäämpi ja vaikka kolmas vaimo, ihan omien tytärten ikäinen, on menossa, mietin samoin: Mitä yhteistä heillä on henkisesti?, mutta tuohon lisään kyllä jo kysymksen myös mitä fyysistä iloa siitä on nuorelle naiselle. Olen kokenut mm. tosi kiusallisen lounaan suomalaisen liikemiehen kanssa, R. tietty mukana, ja ko. herra oli siistänyt liikkeensä Kiinaan ja halusi esitellä vaimonsa, joka oli ihan lapsi, kymmeniä vuosia ikäeroa, ja mies antoikin ihan ymmärtää, että ei henkisesti mitään yhteistä...,mutta nuori vaimo antaa ulospäin kuvaa potenssista on sitä tai ei;) Kyllä oli ilta pitkä ja poiskaan en päässyt...
Oli sitten pariskunnasta kumpi tahansa nuorempi tai vanhempi niin tuota henkistä taajuutta olen miettinyt. Joillakin se löytyy oli puolisoiden ikä mikä tahansa. Osa puolestaan varmaankin tekee valintoja punniten fyysisen ja henkisen yhteensopivuuden painoarvoja.
PoistaArvaa kuka on lukenut kaikki kolme kirjaa. Ehkä niissä oli jotain, koska luin ne kaikki, ehkä se oli se julkisuus, sillä kirjoja hehkutettiin joka paikassa. Voin sanoa, että en tykkää sadomasokismista.
VastaaPoistaKun luin Irvingin Minä olen monta, minulle tuli nämä kirjat mieleen jostakin syystä.
Tottakai luen eroottista kirjallisuutta ja yleensä pidän kirjoista, joissa puhutaan tunteista ja näytetään sekä positiiviset että negatiiviset tunteet, se on elämää ja kuuluu ihmisluonnolle.
Hyvää juhannusta :)
Minullakin on jo toinen osa lainassa. :) Minusta on ollut omituista että tätä kirjaa on hehkutettu julkisuudessa sadomasokismin vuoksi. Tämä oli mielestäni romanttinen kirja, jonka seksikohtaukset olivat varsin lempeitä. Tämä kirja vetoaa useisiin, liian rankka sadomasokismi olisi varmasti etäännyttänyt isot massat.
PoistaTätä olisi varmaan luettu enemmän ellei olisi niin retosteltu sadomasokismilla. Sitäkin on montaa sorttia ja tasoa ja minä en Main tavoin ainakaan halua lukea mitään kovaa sellaista.
PoistaMinäkin pelkäsin että kirjassa mennään rankan sadomasokismin pariin. Kirjan seksikohtaukset ovat kuitenkin todella lempeitä. Massan makuun. Rankkojen kirjojen ystäville tätä puolestaan ei todellakaan voi suositella.
PoistaOho, olipa yllätys lukea näin positiivinen arvio :D Rehellisesti sanottuna hieroin hetken silmiäni ja mietin että voiko tuo 4,5 pistettä pitää paikkansa mutta kyllä se näköjään sitten piti! Ei ole romantiikka eikä erotiikka niitä mun omimpia genrejä (sivuaiheena menee, mutta jään yleensä kaipaamaan muutakin!) ja siksi en tätäkään ole lukenut, mutta ehkä sitten jonain päivänä... Tai sitten ei :D
VastaaPoistaArvaa yllätyinkö itse totaalisesti kun huomasin ahmivani kirjaa? Odotukseni kun olivat supermatalat.
PoistaTämä oli todella, todella viihdyttävä kirja. Siitä voi kertoa se, että ahmin tämän miltei 600 sivuisen kirjan parissa päivässä. Minut taisi kaikkein eniten koukuttaa kirjan pariin Christianin synkkä tausta. On tässä siis muutakin kuin erotiikkaa. Minä kyllä suosittelen Sidottua. Viihdekirjallisuus on nautinto aina välillä. :)
Minulla on tämä kirja (edelleen) hyllyssä lukemattomana. Aion sen kyllä ehdottomasti lukea, mutta olen odotellut sopivampaa aikaa. Tunnustan myös olevani varsin ennakkoluuloinen tätä kirjasarjaa kohtaan ja se johtunee nimenomaan siitä kohusta, joka kirjan ympärillä pyörii. Tämä voisi ehkä olla hyvä kesäkirja mökille, kun mies (oma siis) on saatavilla helposti, heh :DD
VastaaPoistaBlackberry on (tai siis oli) muuten tosi yleinen puhelin täällä ja empiiriset tutkimukseni osoittavat, että täällä kirjoissa puhutaan helposti suoraan "tuotenimillä". Siis kaupatkaan eivät ole vain kauppoja, vaan ne ovat tiettyjä kauppoja esim. M&S, Waitrose jne. Esim. monilla ruokakaupoilla on täällä tietynlainen "statussymbolinen" asema ja kirjailija ehkä haluaa niiden kautta myös osoittaa henkilön "taloudellista statusta".
Tämä on varsin romanttinen kirja mikä sopi minulle. Rankkuutta ja sadomasokismia tästä kirjasta saa lopulta kaivaa aika syvältä (vaikka kirjan sadomasokismista on tullut melkein joku juttu julkisuudessa mitä en ihan ymmärrä). Pikkuisen siis pelkään ettet ehkä ihastuisi kirjaan. Tämä oli minulle mainiota viihdettä, mutta täytyy tunnustaa, että pidin myös esim. Houkutus-kirjasta. Lukumakuni taitaa hömppäkirjoissa noudatella pelottavan selvästi massojen makua. Kesäkirjaksi kyllä aivan loistava valinta, jos on yhtään tällaisen hömpän perään.
PoistaEhkä noilla tutuilla brändeillä haluttiin tosiaan luoda uskottavuutta kirjaan. Audin eri malleja esiteltiin niin laajassa skaalassa, että siinä vaiheessa aloin vähän epäillä. Ehkäpä ärsyynnyin kirjalle tuon takia kuitenkin suotta, toivon niin. :)
Minä vähän väsähdin kirjaan (tai siis kirjoihin, sillä olen lukenut kaikki kolme) jossain vaiheessa. Tuntui, että juoni oli vaan lisätty sitomaan seksikohtaukset jollain lailla toisiinsa. Toisaalta luin kaikki kolme eli ei se nyt ihan roskaa voinut olla.
VastaaPoistaLuin englanniksi, jolloin yleensä sanojen toisto (varsikin eroottisessa kirjallisuudessa) häiritsee ehkä vähemmän. Kun ei lue omalla äidinkielellään ei ehkä ole niin kriittinen...(?) Sama koskee laulunsanoja. Monia englanninkielisiä renkutuksia ei suomeksi kehtaisi välttämättä suustaan päästää.
Minulla on pientä väsähtämistä ilmassa jo tuon toisen osan kanssa. Katsotaan jaksanko lukea kaikki osat. Toisaalta koukutuin tuohon parisuhdedilemmaan. Olisi lopulta mielenkiintoista tietää, saavatko jutun toimimaan.
PoistaMinä pohdin, oliko toiston tuntu Jamesin vai suomennoksen syytä. Suomentaja olisi mielestäni voinut olla vähän anarkinen ja vaihtaa edes kerran verbiä toiseen vastaavaan. Mutta ehkä suomentajalta oli toivottu mahdollisimman autenttista käännöstä alkuperäiseen verrattuna.
Jännää lukea positiivinen näkemys tästä kirjasta :)
VastaaPoistaMinä en tykännyt yhtään! http://kirjojenkeskella.blogspot.fi/2012/10/fifty-shades-sidottu.html
Kirjassa eniten tuskastuttivat sisäinen jumalatar ja liian läpi paistava Twilightversiointi.
Kävin heti kurkkimassa postauksessa. Aika tehokkaasti Sidottu jakaa mielipiteet. En kyllä uskaltaisi antaa tätä kenellekään lahjaksi. Kirjasta joko pitää tai sitä inhoaa.
PoistaEhkä häpeily johtuu siitä, ettei tätä koeta sivistäväksi korkeakulttuuriksi ;P Mutta viihdettäkin tarvitaan! Olen itse pohdiskellut, lukisiko tämän englanniksi vai suomeksi, jälkimmäisen töksähtelevyyden pelko on kallistanut vaakaa ensinnämainitun puolelle... Joka tapauksessa, on päästävä kärryille mistä kohistaan :D
VastaaPoistaOlen kuullut että ihmiset lukevat Fifty Shades-sarjaa mieluusti iPadilla. Siitä tulee mielikuvani pienestä nolostelusta kirjasarjan suhteen. Myönnän että minäkin kirjastossa vähän nolostelin kirjaston työntekijöiden edessä tämän kirjan kanssa. Tämän jälkeen en kyllä nolostele. Sarjalla on mielestäni huonompi kaiku kuin mitä se on.
PoistaMinulla yksi syy lukemiseen on juurikin viihtyminen, joten arvostan kirjaa, joka todella viihdyttää. On tietysti aina kysymysmerkki mikä viihdyttää ketäkin. Tämä sattui viihdyttämään minua todella hyvin. Loistavaa kesähömppää. :)
Kirjan funktio on viihdyttää ja onneksi sitä ei ole lailla kielletty. Toisia viihdyttää vain toisenlainen kuin toisia. Jaksan kaivata niin moniin kirjoihin myös erotiikka, mutta en jaksa lukea hömppää, en vain jaksa. Mun hömppä on varmaan sitten dekkarit, sillä eiväthän kaikki sitäkään kirjallisuuden lajia arvosta. Jaksaako kukaan lukea tai harrastaa ns. korkeakulttuurikirjoja vain muiden takia...ja kuinka kauan. En tiedä. Minä luen aina vain mikä minua kiinnostaa ja hoen, että elämä on liian lyhyt huonoille kirjoille. Mikä on huono kirja on jokaisen subjektiivinen näkemys. Yhtä hyvin voisi sanoa, että on täysin subjektiivista määritellä korkeakulttuurinen kirja. Jos joku ns. ylempi taho sen tekee, muut voivat nauraa ja muistaa sadun keisarin uusista vaatteista.
PoistaMuistelen lukeneeni Hesarista jutun, jossa kolumnisti harmitteli, että ihmiset lukevat tällaista roskaa (oli itsekin lukenut sarjan ja harmitteli ettei ollut lukenut jotain sivistävämpää). Minun kantani tavallisena ihmisenä on, että kaikki lukeminen on ehdottoman hyvästä. Ainakin aivoille. :)
PoistaItse pidän kirjallisuudesta laidasta laitaan. Tarkoitin, että sellaisen, joka tällaisesta viihteestä pitää, ei todellakaan tarvitse sitä nolostella tai harmitella. Uskon samalla myös, että iso joukko ihmisiä ei aidosti pidä tästä kirjasarjasta.