Kliseisiin nojaava Langenneet























Michael Katz Krefeld: Langenneet
Alkuteos: Afsporet, 2013
Suomentanut: Päivi Kivelä
Kustantaja: Like, 2014
Sivuja: 352
Goodreads-tähdet: ★ it was ok
(Kiitos kustantajalle ennakkokappaleesta)

Hän kumartui ja raotti hivenen postiluukkua. Eteinen oli pimeä ja asunnossa oli hiirenhiljaista. Hän oikaisi selkänsä ja otti takintaskusta tiirikkasarjan. Valitsi sopivankokoisen tiirikan ja työnsi sen lukkopesään. Hän oli tutkinut Igorin rikosrekisterin ja tiesi, että tällä oli ehdollinen tuomio omaisuusrikoksista. Ei valitettavasti niin pitkä että mies olisi karkotettu, mutta jos Igor edes kusta lirauttaisi potan ohi, hän saisi pari vuotta linnaa ja menolipun Minskiin, tai mistä hemmetistä hän nyt olikaan kotoisin. 

Hei! Ja huh! Michael Katz Krefeldin Langenneet oli puistattava sukellus ihmiskaupan syövereihin. Krefeldin ensimmäinen suomeksi käännetty dekkari on kiitettävän mielenkiintoinen ja tärkeä teemaltaan. Harmillisesti Krefeld on päätynyt käsittelemään aihetta melko tavanomaisesti.

Langenneet kertoo pitkällä sairaslomalla olevasta poliisista Thomas Ravnista. Ravnilla on lähimenneisyydessä rankka tapahtuma, mikä on syössyt poliisin elämän täysin raiteiltaan. Ravn juopottelee päivästä toiseen ränsistyneellä veneellään Kööpenhaminan venelaiturissa. Kun tuttu baarimikko pyytää Ravnin apua työntekijänsä tyttären Mashan katoamisen tutkimisessa, heltyy Ravn huolestuneen äidin edessä. Tutkimukset vievät miehen aina Tukholman alamaailman väkivaltaisimpiin pesäkkeisiin. Se, mitä Ravn löytää, ei ole kaunista katsottavaa. Ravn näkee karmaisevaa, epäinhimillisiä piirteitä saavaa ihmiskauppaa ja lopulta pahuutta, jota ei järjellä voi selittää. Päätyykö Ravn lopulta Ruotsin hirvittävimmän sarjamurhaajan kintereille?

Tarina kerrotaan suurimmaksi osaksi kadonneen, ihmiskaupan uhriksi joutuneen Mashan päiväkirjamerkintöjen kautta. Tämä olikin mielestäni erinomainen kerronnallinen ratkaisu. Valitettavasti päiväkirjamerkinnät menettävät osan tehostaan kirjan pituuden vuoksi. Tuntuu ikuisuudelta ennen kuin merkinnöissä päästään nykyhetkeen. Mielestäni dekkaria olisikin saanut tiivistää reippaasti.

Monikerroksinen juonikuvio on koukuttava. On Ravnin menneisyyden raottuminen, ihmiskauppakuvio ja sarjamurhaaja. Juoni vain tuntuu kuin pakotettuna lipsahtelevan siihen suuntaan, mihin Krefeld sitä haluaa kuljettaa. Niin Ravn kuin gangsteritkin tekevät järjettömiä, lepsuja päätöksiä, jotka saivat kirjan paikoin kalskahtamaan epäuskottavalta.

Henkilöhahmoista resuinen mutta karismaattinen Thomas Ravn oli uskottavin. Myös sitkeä Masha miellytti. Ihmiskauppaa pyörittävät itäeurooppalaiset gangsterit oli puolestaan kuvattu kliseisesti ja stereotyyppisesti testosteronikimpuiksi. Minua ärsytti lisäksi kirjan ainoan tummaihoisen henkilöhahmon, myöskin ihmiskaupan uhriksi päätyneen Tabithan, kuvaaminen tyhmäksi ja avuttomaksi. Tukholmakin kuvataan kauttaaltaan kammottavaksi paikaksi, mikä oli kyseisestä kaupungista pitävälle varsin vaikea pala niellä.

Kävin kuuntelemassa Krefeldiä Otavan ja Liken kirjakaupalla, ja puheeksi nousivat tanskalaiskirjailijan ja yleensäkin koko Tanskan suhde Ruotsiin (olihan Krefeld sijoittanut karmeimmat tapahtumat Ruotsiin) sekä luonnollisesti ihmiskauppa ja keinot sen kitkemiseen. Virnuillen Krefeld totesi tanskalaisten ja ruotsalaisten välillä olevan pientä kilpailua, johon yleisöstä tuli kommenttina samanlaisen kilpailun olevan tuttua myös Suomen ja Ruotsin välillä. Ihmiskaupan lopettamisessa Krefeld ei usko prostituution kieltämisen lailla olevan tehokas keino. Hänen mukaansa prostituutio on esimerkiksi Ruotsissa vain mennyt maan alle ja tehnyt ihmiskaupan uhreista vieläkin vaikeammin autettavia. Itse otin puheeksi kirjan tummaihoisen henkilöhahmon ominaisuuksien kuvailut ja Krefeld totesi, että stereotyyppisen kirjoittamisen kanssa on oltava varovainen. Samaa mieltä asiasta.

Vaikken minä Langenneille aivan lämmennytkään, ovat monet pitäneet dekkarista kovasti. Positiivisemmat bloggaukset kirjasta ovat kirjoittaneet ainakin Norkku ja Annika K. Käykääpä kurkkimassa.

Kommentit

  1. Harmillista kun et oikein lämmennyt. :( Minuakin tuo odottaa hyllyssä, ja mietin että ottaisinko sen pääsiäislukemiseksi. Positiivista lukemista se ei ainakaan olisi. :D Mutta luen kyllä lähiaikoina, aihe on kiinnostava, joskin vastenmielinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä joko tykkää tai ei. Suosittelen kuitenkin ehdottomasti kokeilemaan! :) Minä löysin itsestäni tiukkapipon tätä lukiessani, karvani vain nousevat helposti ennakkoluuloista pystyyn. Äärimmäisen tärkeä aihe (paljon plussaa siitä) mutta kirjoitustapa välillä tökki.

      Poista
  2. Pihi nainen, oi niin, se tiivistys, se tiivistys, siitä on tullut minulle miltei mantra. En ole lukenut tätä kirjaa, mutta tiivistys olisi kyllä tehnyt hyvää Hustvedtinkin uusimmalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luinkin tänään aiemmin postauksesi Hustvedtin uusimmasta ja sen ja muiden postausten perusteella tuntuu tosiaan, että karsimista olisi siinäkin riittänyt. Tämä Langenneet ei ole sentään niin rönsyilevä, mutta veikkaan, että lopputulos olisi ollut paljon mehevämpi tiivistyksen jälkeen.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Suositut tekstit